Lapsiin kohdistuneet henkirikokset ovat Suomessa varsin harvinaisia – yleisimmin tekijä on oma vanhempi

Poliisi aikoo esittää miestä vangittavaksi. Vangitsemisoikeudenkäynti ei kuitenkaan ole todennäköisesti vielä huomenna, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth STT:lle.

Vangitsemisoikeudenkäynti menee siis todennäköisesti perjantaille.

MTV:n haastatteleman naapurin mukaan uhri oli ensimmäisellä luokalla oleva poika, jonka perheeseen kuului äiti, isä ja alakouluikäinen tyttö. Kanth ei suostunut kommentoimaan näitä tietoja.

Hän ei avannut myöskään sitä, onko epäiltyä miestä päästy kuulemaan.

– En vastaile näihin kysymyksiin vasta kun sitten perjantaina, että saadaan tässä työrauhaa siihen saakka, Kanth sanoi.

Epäilty mies saatiin kiinni tapahtumapaikalta yksityisasunnolta Brysselinkadulta.

Arabianrannassa järjestettiin eilen illalla pojan muistohetki, johon osallistui satakunta ihmistä. Tilaisuudessa puhui Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Yleensä tekijä on oma äiti

Poliisi ei ole toistaiseksi kertonut, onko Arabianrannan veriteosta epäilty lapsen perheenjäsen tai muuten läheinen.

Tilastollisesti lapsen surmaa todennäköisimmin tämän vanhempi, selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tiedoista. Yleisin tekijä on lapsen äiti.

Esimerkiksi vuosina 2003–2016 henkirikoksen uhriksi joutui 78 alle 15-vuotiasta. Tapauksista 48:ssa surmaaja oli lapsen äiti ja 24:ssä isä, ilmenee instituutin tiedoista.

Puolet alle 15-vuotiaista uhreista oli tyttöjä ja puolet poikia. Yleisintä on se, että äiti surmaa vastasyntyneen lapsensa.

Alle 15-vuotiaita surmataan alle 6 vuodessa

Jos lapsiin kohdistuneita henkirikoksia vertaa kaikkiin henkirikoksiin, niitä on hyvin vähän. Esimerkiksi vuosina 2007–2015 alle 15-vuotiaita joutui henkirikoksen uhriksi yhteensä alle 6 vuodessa.

Samaan aikaan yhteensä henkirikoksia tehtiin 104–160 vuodessa.

Yleensä henkirikoksen uhriksi joutuu aikuinen mies, jonka surmaa tämän tuttava tai ystävä. Tällaisia tapauksia oli vuosina 2010–2016 yhteensä 46. Seuraavaksi yleisimmin parisuhdekumppani surmaa naisen. Näin kävi 16 kertaa seitsemän vuoden aikana. Tuntematon surmasi miespuolisen uhrin 10 kertaa. Vasta neljänneksi yleisintä oli lapsen joutuminen oman vanhempansa surmaamaksi.

Näitä tapauksia oli vuosina 2010–2016 yhteensä 6 kappaletta.

Porvoon ja Oulun järkyttävät tapaukset

Tuoreessa muistissa viime vuodelta on oman isänsä puukottamaksi porvoolaisessa leikkipuistossa joutunut kolmivuotias tyttö. Isä tuomittiin kesäkuussa elinkautiseen muun muassa murhasta ja lapsikaappauksesta. Hän on valittanut asiasta hovioikeuteen.

Tuomittu oli aiemmin eronnut lapsensa äidistä, ja käräjäoikeus oli määrännyt äidin tytön huoltajaksi. Äidin mukaan mies nappasi lapsen, kun äiti oli laittamassa tavaroita autoon ja oli hetken selin lapseensa.

Oulua ja koko maata järkytti tapaus, jossa nainen tuomittiin hovioikeudessa 13 vuoden vankeuteen viiden vauvansa tappamisesta vuosien aikana. Ruumiit löytyivät vuonna 2014 oululaisen kerrostalon kellarikomerosta. Äiti oli säilyttänyt niitä muun muassa parvekkeella ja pakastimessa.

Vuodelta 2012 muistetaan kahdeksanvuotiaan helsinkiläistytön murha äitienpäivänä. Isä ja äitipuoli sitoivat lapsen niin, että tämä kuoli hitaasti tukehtumalla. Aiemmin tyttöä oli muun muassa lyöty ja pakkosyötetty. Tytön isä ja äitipuoli saivat elinkautiset vankeustuomiot murhasta ja muusta kaltoinkohtelusta.

Samana vuonna tapahtui kolmena murhana tutkittu perhesurma Helsingin Bulevardilla. Poliisi löysi kuolleena perheen kodista nelikymppisen äidin sekä 1- ja 3-vuotiaat lapset. Koska tekijäksi epäilty isä oli kuollut, asian käsittely päättyi esitutkintaan.

Vuonna 2007 Espoossa asuva taiwanilaisäiti yritti aluksi surmata kolme lastaan unilääkkeillä, mutta kun tämä ei onnistunut, äiti kuristi 8-vuotiaat kaksostytöt ja alle 2-vuotiaan pojan hengiltä. Hänet tuomittiin seuraavana vuonna kolmesta murhasta.

Käräjäoikeus päätteli mielentilatutkimuksen pohjalta, että taiwanilaissyntyinen äiti koki ajautuneensa elämässään umpikujaan, josta hän ei nähnyt muuta ulospääsyä kuin itsensä ja lastensa tappamisen.

Tuomiossa todettiin, että nainen jäi avioeronsa jälkeen ilman turvaverkostoa. Hän oli erotettuna tyttäristään, entisen puolisonsa ja tämän sukulaisten jättämä, taiwanilaisen sukunsa halveksuma, "kasvonsa menettänyt" ja kielitaidoton.

Käräjäoikeuden mukaan nainen oli kuitenkin syyntakeinen eli teki tekonsa täydessä ymmärryksessä.