Lähestymiskieltoja jo 600

-Lähestymiskieltolaki on tullut oletettua suurempaan tarpeeseen, sillä kieltojen määrä lähestynee vuoden loppuun mennessä jo tuhatta, mikä on kymmenkertainen määrä viranomaisten ennakko-odotuksiin verrattuna, sanoo erikoistutkija Pirkko Kiviaho tasa-arvotoimistosta. Lähestymiskieltoa on rikottu kuluvan vuoden aikana 250 kertaa. Luku on suuri, mutta ylikomisario Mikko Lampikoski sisäministeriön poliisiosastolta kehottaa suhtautumaan lukuun varovaisesti, sillä rikkomiset ovat kasautuneet joillekin henkilöille.

-Jotta kielto on tehokas, sen rikkomisesta on ilmoitettava heti poliisille. Nyt moni uhri on odottanut pitkään ja kertonut poliisille vasta, kun rikkomisia on kertynyt jo huomattava määrä. Naiset vaikenevat varsinkin puhelinuhkailuista, Lampikoski sanoo. Myös lähestymiskiellolla suojattujen pitäisi välttää yhteydenpitoa kieltoon määrättyyn. Näin he suojaisivat itseään vastakkaisilta yhteydenotoilta ja niihin liittyvältä häirinnältä.

-Osapuolten on on hoidettava joitakin välttämättömiä asioita, kuten avioeroon liittyviä. Nämä yhteydenotot voisi hoitaa keskitetysti tai asiamiehen välityksellä, Lampikoski toteaa.

Ongelmallinen tapaamisoikeus

Ehdottomasti suurin osa kieltoja on määrätty miehille, joiden parisuhde on kariutunut ja he häiritsevät entistä kumppaniaan.

-Taustalla on yleensä vuosikausien väkivalta ja häirintä, lähestymiskieltoja tutkinut Maija Ropponen sanoo. Hän työskentelee Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektissa. Ropponen on havainnut, että lähestymiskieltoon määrätyt käyttävät lasten tapaamisoikeutta keinona häiritä entistä kumppaniaan. Espoon turvakodin johtajalle Sirkka-Liisa Aaltiolle ongelma on tuttu. Lasten tapaamiset järjestetäänkin siten, että joku toinen aikuinen vie lapset ennalta sovittuun paikkaan ja luovuttaa heidät isälleen. Tällöin äidin ei tarvitse nähdä lasten isää. Aaltion mukaan useat naisjärjestöt ovat esittäneet, että lähestymiskiellon tulisi olla ensisijainen verrattuna lasten tapaamisoikeuteen.

Tapaamisiin kaivataan ohjeita

-Äitiä kohtaan tehty väkivalta pitäisi ottaa huomioon, kun tuomioistuimet päättävät lasten tapaamisoikeuksista. Lasten tärkeimpään turvantuojaan, äitiin kohdistuva pahoinpitely on samaa väkivaltaa kuin lasta kohtaan tehty. Tätä asiantuntijoiden ja psykologien kantaa on tuotu esille jo pitkään, Aaltio sanoo. Asianajaja Terhi Erikssonin mukaan lähestymiskieltotuomioissa pitäisi ennakoida tilanteita, joita lasten tapaamisoikeus tuottaa ja antaa tarkempia määrätyksiä asioiden hoidosta. Tähän mennessä tuomiot ovat olleet melko kaavamaisia.

-Yhteisten lasten tapaamisasioissa on tietynlainen oikeus ottaa yhteyttä, mikä tuottaa usein ongelmia. Tätä ongelmaa on vaikea poistaa, sillä joku yhteydenotto-oikeus täytyykin olla, Eriksson sanoo.

Vuosi liian lyhyt

Eriksson kritisoi sitä, että kiireellisten lähestymiskieltojen määrääminen kestää joskus uhrin kannalta liian kauan.
-Poliisin kautta saataviin väliaikaisiin lähestymiskieltoihin pätevät samat tutkinnalliset kriteerit kuin tuomioistuimien määräämiin, eikä niitä saada löysemmin vaatimuksin nopeasti voimaan. Tämä on suuri ongelma, Eriksson toteaa. Sen sijaan perusmuotoisia lähestymiskieltoja on Erikssonin kokemuksen mukaan määrätty järkevällä näytöllä ja perusteilla. Kaikissa Erikssonin hoitamissa lähestymiskieltojutuissa kieltoa on vaadittu maksimiajaksi eli vuodeksi ja se on myös saatu. Hänen mielestään yksi vuosi on liian lyhyt aika.

-Takana on usein vuosikymmenien pahoinvointi perheessä, jonka keskinäiset suhteet ovat traumatisoituneet. On selvää, ettei tilanne rauhoitu yhdessä vuodessa. Kun vuoden jälkeen kieltoa jälleen uusitaan, elämä ei oikein pääse tasoittumaan, Eriksson toteaa. Eriksson uskookin, että vuodenvaihteessa lähestymiskieltohakemuksissa alkaa uusi kierros. Lähestymiskiellon rikkomisesta tuomitaan joko sakkoa tai enimmillään vuosi vankeutta.
(STT)