Lääkkeille vastustuskykyinen bakteerikanta yleistyy Suomessa

Monille lääkkeille vastustuskykyiset ESBL-suolistobakteerikannat yleistyvät voimakkaasti Suomessa.

Useille eri antibiooteille vastustuskykyiset ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerikannat ovat lisääntyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Sitä aiemmin bakteerikantoja ei tavattu Suomessa juuri lainkaan.

– Taudinaiheuttajabakteereissa meillä on selvä nousutrendi. ESBL-bakteerikannat ovat jo ohittaneet yleisyydessä Suomessa tunnetummat MRSA-kannat. Vuonna 2011 veriviljelylöydöksissä yli neljä prosenttia oli ESBL-kantoja Suomessa, kun MRSA-kannat ovat vakiintuneet keskimäärin noin kolmen prosentin tasolle, kertoo ylilääkäri Antti Hakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä.

ESBL-bakteerikannat ovat tulleet Suomeen turismin ja elintarvikkeiden mukana.

– Ulkomaanmatkailu erityisesti Euroopan ulkopuolella on selvä riskitekijä. Meillä ei kuitenkaan ole täyttä selvyyttä siitä, miksi ESBL-kantojen nousu on niin voimakasta tällä hetkellä. Eli lähteitä voi olla muitakin.

Matkalta tuliaisina suolistobakteeri

Turisti voi tuoda mukanaan matkalta joko tautia aiheuttavan suolistobakteerin, kuten salmonellan tai kampylobakteerin, tai normaalin suolistobakteerin, jota ihminen ei välttämättä huomaa. Näitä bakteereja ovat tavalliset kolibakteerit. Perusterveellä ihmisellä suolistoinfektio eli niin sanottu turistiripuli paranee usein itsestään eikä vaadi antibioottihoitoa. Sillä, onko bakteeri vastustuskykyinen antibiootille vai ei, ei tässä tapauksessa ole merkitystä.

– Matkalta saatu bakteeri voi kuitenkin luovuttaa vastustuskykytekijöitään oman suolistomme bakteereille. Tällainen vastustuskykytekijä, ESBL-ominaisuus, voi säilyä kauankin suolistossamme. Pelkona on, että omat bakteerikantamme tulisivat vastustuskykyisiksi, jolloin aina, kun saamme infektion, joka on lähtöisin suolistomme bakteeristosta, se olisi hoidollisesti ongelmallisempi. Aika monet näistä vastustuskykyisistä suolistoinfektiobakteereista on vastustuskykyisiä monelle lääkkeelle.

Arvioiden mukaan muutama prosentti suomalaisista kantaa ESBL-bakteeria.

Useille lääkeryhmille vastustuskykyinen bakteerikanta lisää etenkin vakavasti sairaiden potilaiden kohdalla kuolleisuutta, pidentää hoitoaikoja ja nostaa hoidon kustannuksia.

Sairaalabakteerit vakavin riski

Suurimpana ongelmana ylilääkäri Antti Hakanen pitää ulkomaisten sairaaloiden sairaalabakteereja, sillä ne ovat EBSL:ää vastustuskykyisempiä.

– Tällaisia bakteereja esiintyy monissa maissa teho-osastoilla sairaalabakteereina. Siten matkoilla sattuneet sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat ovat oma riskinsä. Omalla käytöksellä tulisikin vaikuttaa siihen, ettei joudu teho-osastohoitoon ulkomailla.

Lisäksi niin sanottu terveysmatkailu, jossa ulkomaille mennään esimerkiksi kauneusleikkauksien takia, on riski.

– Sillä, että säästää hieman rahaa ulkomailla tehtävässä leikkauksessa sen sijaan, että teettäisi kauneusleikkauksen korkean hygieniatason maassa, ottaa valtavan riskin tällaisen sairaalabakteerin saamisen kannalta.

Bakteereja suomalaisillekin tutuista kohteista

Svenska Dagbladet -sanomalehti kertoi eilen Lundin yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan moni kaukomailta palaava pohjoismaalainen turisti tuo mukanaan antibiooteille vastustuskykyisiä suolistobakteereja.

Tutkimukseen osallistuneista Intian-matkaajista jopa 79 prosenttia kantoi mukanaan vastustuskykyisiä suolistobakteereja. Egyptissä käyneillä lukema oli 50 prosenttia ja Thaimaan-turisteilla 22 prosenttia.

Lue myös:

    Uusimmat