Oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii Suomelta nykyistä ripeämpiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näin katsoo enemmistö eli 60 prosenttia vastaajista Suomen ilmastopaneelin teettämässä kansalaiskyselyssä.
Kokonaisuudessaan vastaajat pitivät Suomen nykyistä ilmastopolitiikkaa keskinkertaisen oikeudenmukaisena. Osan mielestä ilmastopolitiikka on liian kunnianhimoista, kun taas toisten mielestä se ei ole riittävän kunnianhimoista.
Oikeudenmukaisimpana ilmastopolitiikan kokivat kaupungissa asuvat, korkeasti koulutetut ja poliittisesti vasemmalle sijoittuvat vastaajat.
Viime kesänä tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä noin 1 500 ihmistä kolmelta alueelta: Helsingistä, Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Tuloksista kertova raportti julkaistaan torstaina.
Lue lisää: Seuraavalla hallituksella päätöksen paikka: Nostetaanko hiilinieluja vai leikataanko päästöjä senkin edestä?
Vastaajien perustelut saattoivat olla keskenään päinvastaisia, vaikka he olisivat antaneet saman arvosanan ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta. Raportissa on listattu esimerkiksi seuraavat perustelut kahdelta vastaajalta, jotka kumpikin arvioivat ilmastopolitiikan erittäin epäoikeudenmukaiseksi:
– Suomi ei ota vastuuta siitä, että se on rikas maa, joka hyödyntää muuta maailmaa saavuttaakseen oman elintasonsa (nainen, 22 vuotta).
– Aivan sama, mitä Suomi tekee, jos Kiina, Intia ja USA eivät tee mitään (mies, 52 vuotta).
Enemmistö eli 60 prosenttia kyselyn vastaajista piti oikeudenmukaisena, että Euroopan unioni näyttää muulle maailmalle esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Mielipiteet jakautuivat enemmän kysyttäessä, onko oikeudenmukaista, että Suomi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Tätä piti oikeudenmukaisena 53 prosenttia vastaajista.
Heikompien tukemiselle kannatusta
Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista piti oikeudenmukaisena, että köyhimpiä kotitalouksia tuetaan, jos ilmastonmuutoksen hillintätoimet lisäävät eriarvoisuutta.
Suunnilleen yhtä moni oli sitä mieltä, että heikompaan asemaan jääviä alueita tai niiden asukkaita on oikeudenmukaista tukea hillintätoimista aiheutuvien kustannusten epätasaisen jakautumisen vuoksi.
– Suurin osa vastaajista pitää oikeudenmukaisena, että ilmastotoimien hyödyt ja haitat jakautuisivat mahdollisimman tasaisesti eri ihmisryhmien välillä, ja että eri alueet huomioitaisiin nykyistä paremmin, toteaa Ilmastopaneelin jäsen, professori Jukka Käyhkö tiedotteessa.
Liikenteen päästövähennyskeinoista epäoikeudenmukaisimpana pidettiin fossiilisten polttoaineiden verojen korotusta. Sitä piti oikeudenmukaisena 41 prosenttia ja epäoikeudenmukaisena 38 prosenttia vastaajista.
– Vastaajista 58 prosenttia piti epäoikeudenmukaisena, mikäli polttoaineiden kohoavia kustannuksia ei kompensoitaisi millään tavalla, mikä kannattanee huomioida polttoaineen hintaan vaikuttavia toimenpiteitä suunniteltaessa, raportissa sanotaan.
Liikenteen osalta oikeudenmukaisimmiksi päästövähennyskeinoiksi koettiin joukkoliikenteen tukeminen ja ilmastolle vähemmän haitallisten polttoaineiden verotuksen alentaminen.
Virheellisiä käsityksiä ilmastoasioista
Vastaajien tietämys ilmastopolitiikasta oli kyselyn tulosten perusteella keskimäärin melko heikkoa.
Ilmastopolitiikkaan liittyvät käsitteet eivät olleet vastaajille kovin tuttuja, ja vastauksissa ilmeni myös väärinymmärryksiä. Esimerkiksi runsas neljännes vastaajista oletti, että energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat kasvaneet, vaikka ne ovat todellisuudessa vähentyneet.
Ilmastopaneelin mukaan virheellisten käsitysten korjaaminen olisi tärkeää ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen lisäämiseksi.
Vastaajista vain 35 prosenttia koki, että tietoa ilmastopolitiikasta on hyvin saatavilla. Vastaajat, joilla oli enemmän tietoa ilmastopolitiikasta, kokivat sen oikeudenmukaisemmaksi kuin muut.
– Monipuolinen ja eri kanavia hyödyntävä viestintä voisi auttaa lisäämään ymmärrystä ilmastopolitiikasta ja vahvistaa oikeudenmukaisuuden kokemusta, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, apulaisprofessori Annukka Vainio tiedotteessa.
Kyselyn aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä viime kesäkuussa. Aineisto edustaa kolmen tutkimusalueen eli Helsingin, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan aikuisväestöä asuinaluetyypin, sukupuolen ja iän suhteen. Kyselyn toteutti Aistila Oy.