Mainos

Kuopion läänin mestauskirves ja tiirikkaraiskaajan tiirikka – MTV esittelee KRP:n Rikosmuseon 13 kylmäävintä esinettä taustoineen

1:12

Keskusrikospoliisin toimitalossa Vantaan Jokiniemessä sijaitsee museo, johon ei jokainen pääse.

Vuonna 1937 perustettu Rikosmuseo perustettiin alunperin opetustehtäviä varten, ja se tallentaa rikostutkimukseen, suomalaiseen rikospoliisityöhön ja rikoshistoriaan liittyvää aineistoa. Museossa poliisin henkilöstö ja poliisin sidosryhmät pääsevät tutustumaan esine esineeltä suomalaiseen rikoshistoriaan. Suurelle yleisölle se ei kuitenkaan ole avoinna.

MTV Uutiset käy läpi 13 erikoista esinettä ja tapausta museon kokoelmista.

Kuopion läänin mestauskirves

Museon kokoelman vanhin esine on Kuopion lääninvankilan mestauskirves. Hurjannäköisestä välineestä näkee, että sillä kaulan katkaisu ei ole ollut vaikeaa.

Suomessa viimeinen rauhanajalla mestattu henkilö oli renki Tahvo Tahvonpoika Putkonen vuonna 1825. Videolla kerrotaan, mikä oli tämän syyksi katsottu rikos.

Putkosen mestauksen jälkeen kuolemanrangaistuksia pantiin toimeen vielä sotavuosina, mutta lopullisesti kuolemantuomio poistettiin rikoslaista vuonna 1971.


Tauno Pasasen kivääri

Museoon tallennettujen raakojen rikosten sarjassa yksi tunnetuimmista on Pihtiputaan poliisisurmat, joka on luultavasti tunnetuimpia poliisin kohdistuneita henkirikoksia.

Vuonna 1969 sattuneessa tapahtumasarjassa perheensä ulos ajaneen ja äkkipikaisena tunnetun Tauno Veikko Pasasen taltuttamiseksi paikalle kutsuttiin poliisit.

Koko viikon juopotellut sekatyömies kuitenkin väijytti paikalle saapuneet konstaapelit lintukiväärillään, ja viimeisteli henkirikokset lähilaukauksin. Teon jälkeen hän pyysi naapuriaan soittamaan poliisit.

Tapauksen pohjalta ohjattiin elokuva Kahdeksan surmanluotia vuonna 1971. Pasanen armahdettiin vuonna 1981, ja tämä syyllistyi vuonna 1996 alentuneesti syyntakeisena tehtyyn tappoon kuristettuaan vaimonsa.

0:52

Soson aseman ryöstömurhat

Mahdollisesti eräs museon kokoelman karuimmista esineistä on sekatyömies Väinö Armas Kalevi Kilpiäisen vuonna 1953 käyttelemä timpurinvasara.

Astalona käytetyllä työkalulla Kilpiäinen surmasi Oulun lähistöllä sijaitsevan Soson asemapysäkillä pysäkinhoitajan, tämän vaimon, tyttären ja pojantyttären. Tämän jälkeen hän räjäytti alakerrassa sijainneen kassakaapin.

Neljän henkirikoksen ryöstösaalis jäi kuitenkin vähäiseksi.

Kilpiäinen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, josta hän ei koskaan vapautunut. Videolla kerrotaan, miten pieni villakäsineen reikä riitti vastaansanomattomaan todisteeseen, jolla Kilpiäinen saatiin tuomittua julmasta teostaan.

1:20

Taavetin verinen pankkiryöstö

Kepeä ei ole myöskään tarina Taavetin pankkiryöstöstä vuodelta 1926.

Usein käsiasein varustautunut mieskaksikko ammuskeli silmittömästi pankissa Taavetissa aiheuttaen pankinjohtajan, prokuristin ja pankin valvojan kuoleman. Pankinjohtajan sisko haavoittui vaikeasti.

Ryöstäjät, Yrjö Kuosmanen ja Eero Linnasalo, jäivät ilman saalista, ja heidät saatiin myöhemmin kiinni ja tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen.

Ryöstössä käytettiin muun muassa Nagant-revolveria, johon miehet olivat kiinnittäneet itse tehdyn äänenvaimentimen. Videolla Rikosmuseon opas Sampo Vehmä kertoo, miksi Nagant on ainoa revolverimalli, jossa äänenvaimentimesta on mitään hyötyä.

1:00

”Herrasmiesrosvon” runo

Yksi museon romanttisimmista rikoskertomuksista lienee Heino Hilarius Sorjosen ryöstöyritykseltä jälkeensä jättämä runonpätkä, ja tapaus myös edustaa tyylilajiltaan rauhallisempia ja vähemmän traagisia pankkiryöstöjä.

Vankikarkuri Sorjonen oli päättänyt vuonna 1954 ryöstää Vihdin Säästöpankin, jonne onnistui pääsemään sisään takaoven kautta poliisiksi pukeutuneena.

Sisällä hän kuitenkin kohtasi kaksi pankkineitiä, jotka eivät miestä tunnistaneet eivätkä suostuneet pankkiholvia avaamaan.

Vaikka ryöstö ei onnistunut toivotulla tavalla, jatkoivat osapuolet jutustelua, ja lopulta Sorjonen istahti kiikkustuoliin pistäen tupakaksi. Aikansa juteltuaan Sorjonen päätti lopulta jättää ryöstön sikseen ja oli poistumassa paikalta. Naisten vaatimuksesta aikansa julkkis suostui kuitenkin antamaan näille nimikirjoituksen, ja rustasi sen yhteyteen myös lyhyen runonpätkän.

Videolla Rikosmuseon Vehmä kertoo, kuinka herrasmiesrosvoksikin tituleeratun Sorjosen ura päättyi nykyisen Karkkilan seudulla sijaitsevaan latoon.

0:52

Ministeri Ritavuoren surma-ase

Yksi historiallisesta näkökulmasta kiinnostavimmista esineistä on sisäministeri Heikki Ritavuoren murhassa käytetty ase. Kyseisellä Colt-pistoolilla tehtiin Suomen itsenäisyyden ajan ainoa poliittinen murha.

Vuonna 1922 aatelismies ja aktivisti Knut Ernst Robert Tandefelt surmasi ”punikkiministerinä” pitämänsä Ritavuoren tämän kotiovella osoitteessa Nervanderinkatu 11.

Videolla kerrotaan, miksi Tandefelt ei päässyt pakenemaan rikospaikalta ampumansa kolmen kuolettavan laukauksen jälkeen.

1:08

Haminan lasi

Rikosmuseon kokoelmista käy myös ilmi, että rikollinen voi jäädä kiinni vuosiakin teon jälkeen laadukkaasti suoritetun tutkinnan ansiosta.

Haminassa löydettiin vuonna 1971 hylätystä junavaunusta kuoliaaksi pahoinpidelty irtolaismies. Ruumiin lisäksi vaunusta löytyi myös ikkunanpala, josta saatiin erittäin hyvät sormenjäljet. Laadukkaat sormenjäljet eivät kuitenkaan sopineet uhrin kanssa aikaa viettäneisiin henkilöihin, eikä 4 500 ihmiseen ulotettu vertailukaan tuottanut tulosta.

Lopulta kymmenen vuotta myöhemmin Italiassa tavattiin mies, jonka sormenjäljet yhdistivät henkirikokseen. Videolla kerrotaan, kuka rikoksen teki ja mikä sai tämän tappamaan kodittoman miehen.

1:08

Tiirikkaraiskaaja

Tiirikkaraiskaajana tunnetun seksuaalirikollisen tarina on kuin jonkinlaisesta häiriintyneestä televisiosarjasta.

Helsingin poliisi oli saanut vuodesta 1986 lähtien ilmoituksia naisten koteihin tunkeutuneesta ”oudosta hiipparista”.

Tämä varjosti ravintoloista humalassa palaavia naisia näiden kotiin, ja onnistui muun muassa tiirikkaansa käyttäen tunkeutumaan nukkumaan menneen naisen asuntoon. Asunnossa itsensä alastomaksi riisunut mies asettui naisen viereen, jossa lähinnä kosketteli naisia ja itsetyydytti, mutta tiettävästi hän myös raiskasi ainakin yhden uhrinsa.

Poliisi nappasi miehen lopulta itse teossa. Hän sai tuomion kymmenistä teoista.

1:00

Aliupseerioppilas Leinosen sotilaskypärä

Toukokuussa 1953 Santahaminassa ulkovartiossa ollut aliupseerioppilas Leinonen ilmoitti joutuneensa tulitaisteluun. Toisena osapuolena oli hänen mukaansa tunnistamattomaksi jäänyt vääpeli, joka oli ampunut vartiomiestä kohden neljä laukausta, joista yksi oli osunut kypärään aiheuttaen siihen lommon.

Paikalta löydettiin Parabelum-pistoolin hylsyjä, mutta tutkinnan edetessä tarinaan tuli aukkoja. Muun muassa ampumalinjat eivät täsmänneet, ja aseen hylsyt jäljitettiin aseeseen, joka oli tapahtuma-aikaan Mikkelissä ampumakilpailussa.

Leinonen myöhemmin tunnusti kuulusteluissa keksineensä koko tapahtuman. Videolla käy ilmi, että varusmiehen syy tarinan sepittämiseen oli hieman erikoisemmasta päästä.

1:12

Väärennetyt ostokortit

Kärköläläinen 26-vuotias Eino Mattila onnistui alkeellisilla välineillä valmistamaan uskomattoman aidon näköisiksi kuvailtuja ostokorttiväärennöksiä.

Kahelina tai vähintäänkin omintakeisena kyläläisten keskuudessa pidetty Mattila osti korteillaan säännösteltyjä elintarvikkeita, joita myi mustassa pörssissä rahoittaakseen keksintöjään.

1940-luvun ilmapiiriä tunteville ei varmasti tule yllätyksenä syy, miksi kansan keskuudessa paikallista pellepelotonta ei juuri rikollisena pidetty.

1:08

Väärää taidetta

Rikosmuseon kokoelmiin kuuluu myös satoja taideväärennöksiä. Yksi niistä on Salvador Dalín tekemäksi väitetty Kuningas Salomon -teos. Se takavarikoitiin Wanhassa satamassa taiteilijan satavuotisjuhlanäyttelyssä vuonna 2004, kun poliisi sulki koko näyttelyn.

Paljastui, että näyttelyn teoksista peräti yli 80 prosenttia oli väärennöksiä.

Näyttelyn järjestänyt taidekauppias Minkkinen oli ostanut poikansa kanssa satoja grafiikkateoksia Ranskasta, ja niitä myytiin eteenpäin aitoina.

Videolla Rikosmuseon opas Sampo Vehmä kertoo, miten posketonta hintaa paperilaadun ja signeerauksen epäselvyyksien perusteella väärennökseksi paljastuneesta teoksesta pyydettiin.

0:54

Insinöörin itsemurha

Rikosmuseo ei ole keskittynyt pelkkiin rikoksiin. Museolla on esimerkiksi laaja kokoelma erikoisia itsemurhan tekoon käytettyjä välineitä.

Eräs poikkeuksellisimmista on erään insinöörismiehen omaa itsemurhaansa varten suunnittelema ja valmistama laite. Insinöörin halu riistää itseltään henki ei selkeästi ollut hetkellinen mielijohde, koska välineen valmistukseen käytettiin aikaa viikkoja.

0:55

Kyllikki Saaren murha

Erästä tunnetuimmista museon tallentamista rikoksista edustaa kuitenkin tavanomainen männyn karahka.

Kyseessä on 17-vuotiaana kadonneen Kyllikki Saaren murha. Saari katosi ollessaan pyöräilemässä kotiin kirkon nuortenillasta toukokuussa 1953.

Kuukausien tuloksettomien etsintöjen jälkeen etsijät löysivät lokakuussa matalasta suohaudasta Saaren kengän. Kenkään oli survottu Saaren huivi ja puuvillainen miesten sukka.

Seuraavana päivänä etsijät löysivät männyn karahkalla merkityn, tai vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan naamioidun suohaudan, jossa lepäsi Saaren ruumis.

Saaren todettiin kuolleen tylpän esineen iskusta päähän, mutta hänen uskotaan todennäköisesti joutuneen myös seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Saaren hautajaisiin Isojoen kirkolla osallistui peräti 25 000 ihmistä. Se on Rikosmuseon ainoa edelleen avoin tapaus.

1:09
​​​​​​​​​​​​​​

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.