Kuluttajat: Elintarvikkeiden laadunvalvonta hyvää

Kuluttajat ovat tyytyväisiä tapaan, jolla viranomaiset valvovat elintarvikkeiden laatua.

Kuluttajien mielestä viranomaiset tekevät eniten työtä suomalaisten elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden eteen. Toiseksi parhaaksi laatutyön tekijäksi kuluttajat mainitsevat elintarviketeollisuuden ja kolmanneksi maanviljelijät. Kauppaporras jätettiin neljänneksi.

Tiedot ilmenevät maa- ja metsätalousministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Ministeri Raimo Tammilehto julkisti tulokset Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n seminaarissa Kittilässä tänään.

Maa- ja metsätalousministeri Tammilehto pitää eroa viranomaisia koskevan ja toisaalta elintarviketeollisuutta ja kauppaa koskevien mainintojen väliä huolestuttavan suurena. Hänen mielestään kaikkien tahojen pitäisi olla tasavertaisesti mukana elintarviketalouden laatustrategiatyössä. Laatua valvovat viranomaiset ovat ministerin mukaan tyytyväisiä omaan osuuteensa tuloksista, mutta pettyneitä teollisuuden ja kaupan saamiin tuloksiin.

-Nyt on elintarviketeollisuuden ja kaupan vuoro ottaa vetovastuu, sanoi Tammilehto. Koko elintarviketalouden ketju panosteollisuudesta viljelijään, elintarvikkeita valmistavaan teollisuuteen, kuljetukseen, kauppaan, viranomaisiin, tutkimukseen ja neuvontaan on mukana laatutyössä, joka aloitettiin 1999. Kukin osa-alue on pellolta pöytään -ketjun osana sitoutunut parantamaan elintarvikkeiden laatua nykyisestä. Asetetut tavoitteet ulottuvat vuoteen 2006.

Tammilehto selosti seminaarissa myös EU:n laajentumisen nykyvaihetta sekä kysymystä elintarvikeviraston sijoituspaikasta. Viimemainittu asia takkuaa yhä edelleen. Päätös on ministerin mukaan kuitenkin tehtävä tämän vuoden aikana. Viraston pääjohtajan paikka on jo ollut haussa ja hakuaikakin päättynyt. Ministeri Tammilehto matkustaa ensi viikolla Italiaan sikäläisen virkaveljensä kutsusta. Tällöin hänellä on tilaisuus kuulla, mitä tällä haavaa kuuluu Italian kannalle.

BSE-epäily julkisuuteen 1. positiivisen testin jälkeen?

EU:n jäsenmaissa löydetään koko ajan uusia hullun lehmän taudin eli BSE-tapauksia, kertoi osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä. Suomen ensimmäinen ja ainakin toistaiseksi ainoa BSE-tautitapaus löytyi viime joulukuussa Kärsämäeltä. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, jotka ovat julkistaneet myös epäillyt tapaukset.

Jaana Husu-Kallio on taipuvainen muuttamaan käytäntöä niin, että asiasta tiedotettaisiin silloin kun ensimmäinen pikatestitulos on positiivinen. Näin vältyttäisiin melkoiselta hötäkältä, jonka BSE-epäily yleensä herättää kautta maan. Semminkin, kun epäilyt yleensä ovat osoittauneet aiheettomiksi.

Pohjoismaista Tanska satsaa eniten elintarvikevalvontaan

Tanska käyttää vuodessa 30 euroa asukasta kohti vuodessa elintarvikevalvontaan. Norjassa vastaava luku on 20, Suomessa 6 ja Ruotsissa 5 euroa, kertoi ylitarkastaja Jorma Hirn Elintarvikevirastosta. Elintarvikevalvontaa ei Hirnin mielestä tehdä kunnissa riittävässä määrin, mikä taas johtuu resurssipulasta. Tulevaisuuden hän kuitenkin näkee nykyistä valoisampana. Elintarvikevirasto on alkanut tehdä ns. kuntakäyntejä ja niiden ansiosta kunnat ovat luvanneet lisää työvoimaa valvontaa hoitamaan.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat