Katso myös: Putinin armeijan synkät salaisuudet: Varusmiehiä pahoinpidellään ja raiskataan, epäluuloinen johto taistelee vallasta
lala.ylitalo@mtv.fi
Mariupolin synnytyssairaalan pommituksen ja saarrettujen syyrilaissiviilien ilmaiskujen uskotaan olevan saman venäläiskenraalin käsialaa.
Kenraalieversti Mihail Mizintsev, 59, johtaa ukrainalaistietojen mukaan Mariupolin armotonta piiritystä ja pommitusta. Hänen uskotaan johtaneen venäläisjoukkoja Syyriassa kuusi vuotta aiemmin.
Syksyllä 2016 Venäjä hyökkäsi Syyrian presidentin Bashar al-Assadin johtamien joukkojen kanssa saarretun Aleppon kaupungin kapinallisalueelle. Länsimaat syyttivät Venäjää siviilikohteiden tahallisesta ja tahattomasta pommituksesta.
Mihail Mizintsev on johtajanut Kansallisen puolustuksen johtokeskusta vuodesta 2014. Keskus muun muassa vastaa valtion ylimmän johdon sotilaallisen turvallisuuden tilannekuvasta.
Ennen Ukrainaa Mizintsev komensi Venäjän joukkoja Syyrian sisällissodassa vuosina 2015–2016. Korkeasta asemastaan päätellen hän koordinoi Venäjä sotatoimia myös tuolloin.
Aleppossa käytetystä strategiasta tutut mielivaltaiset iskut siviilikohteisiin näyttävät toistuvan nyt saman kenraalin käskyistä Ukrainan Mariupolissa.
YK on vahvistanut Ukrainassa jo yli 1 100 siviilin kuolleen ja liki 1 800 loukkaantuneen Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Mizintsevin armottoman luonteen on kerrottu näkyvän myös hänen alaisilleen.
”Mariupolin teurastajaksi” Mizintseviä kutsui Twitterissä Ukrainan entinen Itävallan-suurlähettiläs Oleksandr Štšerba.
Mukana tviitissä on ääninäyte, jossa Mizintsev kysyy, miksei alaiselta ole leikattu irti korvia tai häntä ei ole hakattu pullolla, kun tämä ei ollut pukeutunut univormuunsa. Äänitteen alkuperää ei ole saatu varmistettua, mutta lempinimi jäi elämään.
Myös esimerkiksi Ukrainan kansalaisvapauksien keskuksen puheenjohtaja Olexandra Matviichuk vaatii Twitterissä, että Mizintsev tullaan toimittamaan Ukrainan tapahtumista Haagin sotarikostuomioistuimeen.
Laajasti tuomittuja Mariupoliin kohdistuneita iskuja ovat olleet etenkin pommisuojana käytetyn teatterin pommitus ja isku lastensairaalaan.
Teatteriin oli hakeutunut suojaan suuri joukko siviilejä teatteriin, ja sen etu- ja takapuolelle oli kirjoitettu isoin kirjaimin venäjäksi sana "lapsia". Tästä huolimatta Venäjän asevoimat pommitti rakennusta. Ukrainan mukaan teatterissa kuoli 300 ihmistä, mikä tekee siitä sodan tuhoisimman yksittäisen iskun.
Isku lastensairaalaan maaliskuun alussa tuhosi rakennuksia ja pakotti sairaalan potilaat evakuoitumaan. Sairaalaiskussa haavoittui ainakin 17 ihmistä.
Mariupol oli ennen hyökkäyssodan alkua koti noin 450 000 asukkaalle. Nyt kaupungista on tuhottu voimakkaissa pommituksissa 90 prosenttia, arvioi BBC. Liki 100 000 ihmisen uskotaan olevan loukussa kaupungin raunioissa, ja laajamittaiset yritykset heidän evakuoimisekseen ovat epäonnistuneet.
Venäjän on yllättänyt Ukrainassa ainakin vahva vastarinta ja puolustus. Siksi esimerkiksi Helsingin Sanomat arvioikin, että ”Mariupolin teurastaja” voi hyvin olla seuraava kenraali, jonka Putin erottaa, kun tulosta ei tule kuten esimerkiksi Aleppossa.
Mariupolin satamakaupungin valtaus olisi merkittävä strateginen voitto Venäjän joukoille, sillä kaupungin haltuunotto on oleellisen tärkeää maayhteyden muodostamiseksi Krimiltä Itä-Ukrainaan.
MTV Uutisten lauantaina haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan Pentti Forsströmin mukaan onkin vain ajan kysymys, milloin Mariupol joutuu Venäjän valtaamaksi.
Mariupol on ollut myös itsenäisen Ukrainan aikana Ukrainan voimakkaimmin venäjänkielisiä alueita. Venäjää äidinkielenään puhuvien määrä ei kuitenkaan ole näyttäytynyt hyökkäyssodan kannatuksena.