Kuivuus koettelee nyt myös Pohjoismaita – kuiviin kesiin on totuttava ilmastonmuutoksen takia

EU:n ilmastonmuutosta seuraava palvelu Copernicus kertoo, että toukokuu oli keskimääräistä kuivempi Baltian maissa, Tanskassa, eteläisessä Skandinaviassa ja suurimmassa osassa Iberian niemimaata.

– Tällainen kuivuus, ei pelkästään sademäärissä vaan myös maaperän kosteudella mitattuna, on poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta. Kun katsoo kuukausittaisia maaperän kosteuskarttoja, suurimmassa osassa Euroopassa on ollut tänä vuonna keskimääräistä kuivempaa, kertoo Copernicuksen ilmastopalvelun apulaisjohtaja Samantha Burgess STT:lle.

Kuivuutta on kärsitty alueilla joissa siihen ei ole totuttu.

– Välimeren alue on yleensäkin hyvin kuiva, mutta kun katsomme nyt Pohjoismaita, etenkin Ruotsia ja Tanskaa, ja myös Saksaa ja Puolaa, maaperä on sielläkin hyvin, hyvin kuivaa.

Tanskassa erittäin kuivaa

Suomessakin sateet ovat olleet kesäkuussa vähissä. Copernicuksen mukaan 51 prosenttia Suomen ja 48 prosenttia Ruotsin pinta-alasta kärsii kuivuudesta.

Kesäkuun alku on ollut Ruotsissa kuivin ainakin 20 vuoteen. Suomessa metsäpalojen vaara on juhannusviikolla erittäin suuri maan etelä- ja länsiosissa.

Vakavin tilanne Pohjoismaista on Tanskassa, josta peräti 90 prosenttia kärsi kesäkuun alussa kuivuudesta. Kosteuden puutteella on merkittäviä seurauksia Tanskan maataloudelle.

– Emme ajattele Tanskaa kuivana maana. Kuivuutta ei ole pidetty (täällä) yhtenä ilmastonmuutoksen seurauksista, olemme Tanskassa keskittyneet enemmänkin rankkasateisiin, Kööpenhaminan yliopiston ilmastotutkija Jens Hesselbjerg kertoo AFP:lle.

Viime kesä oli vaikea

Viime kesä oli Euroopassa hyvin kuiva. Tästä kesästä ei Copernicuksen ennusteiden mukaan näytä tulevan aivan yhtä kuumaa tai kuivaa, mikä toteutuessaan olisi hyvä uutinen monille yhteiskunnan osa-alueille.

Vesipulalla on monenlaisia ikäviä seurauksia.

– Viime kesänä siitä oli seurauksia maataloudelle, liikenteelle ja energiantuotannolle. Monien ydinvoimaloiden piti keskeyttää tuotanto, koska jokien pinnat olivat liian alhaalla jäähdytysveden saamiseksi, Burgess selvittää.

Burgess arvelee, että yhä useamman eurooppalaisen pitää jatkossa alkaa ajatella vettä rajallisena resurssina.

Sade tulee yhdessä rysäyksessä

Myös Norja on epätavallisen kuivuuden kourissa, ja Etelä-Norjassa metsäpalovaara on korkeimmalla tasolla.

– Kuivat kesät kuten tämä olivat aikaisemmin harvinaisia. Mutta niistä tulee yhä tavallisempia, yksinkertaisesti koska ilmasto lämpenee, meteorologi Hakon Mjelstad Norjan ympäristövirastosta kertoo AFP:lle.

Ilmastonmuutos on lisännyt sademääriä maassa 20 prosentilla vuodesta 1900, mutta sateiden jakautuminen on muuttunut.

– Sadetta tulee, mutta se on keskittyneempää. Se ei jakaudu pitkälle ajalle, kuten tarvitsisimme. Yhtenä viikkona sataa paljon, sitten ei tule mitään kuukauteen, Mjelstad kertoo.

Copernicuksen Burgess vahvistaa tämän havainnon.

– (Lämpenevässä maailmassa) on vähemmän päiviä, jolloin tulee tihkusadetta, ja kun sadetta tulee, se tulee voimalla. Ja kun sataa paljon, etenkin kuivan kauden jälkeen, maaperä on kuivaa ja kovaa, eikä se pysty imemään vettä.

Lue myös: Hellekuolemien määrä lisääntyy Suomessa –  yli puolet kuolemista tapahtuu sairaaloiden vuodeosastoilla