Kronikka Syrjän kulttuurisuvun kantaisästä

-Pappa tokaisi kerran: hyvä, että edes toinen meistä osaa laulaa. Luulen sen tarkoittaneen minua. Olen kyllä iloinen, että hän ehti nähdä meidät telkkarissa. Pappa seurasi taivaltamme Alamökin pihaharjoituksista saakka ja jaksoi aina kannustaa tekemisiämme, muistelee Juhon pojanpoika Martti Syrjä.

Juho Syrjän perintö elää jo toisessa sukupolvessa. Eppu Normaaliin kuuluvat Syrjän veljekset Martti ja Pantse sekä serkkunsa Aku elivät samassa pihapiirissä isovanhempiensa kanssa ja bänditreenejä pidettiin Alamökillä tiuhaan. -En ole kenelläkään kuullut niin valtavaa määrää uudissanoja tai niin hersyvää asioiden, ihmisten tai tilanteiden kuvausta kuin papalla, sanoo Martti Syrjä.

Juho Syrjä auttoi Väinö Linnaa

Juhon pojista tunnetuimpia ovat kirjailijat Jaakko ja Juhani sekä kuvittaja Seppo. Jaakko Syrjästä tuli 1950-luvulla Väinö Linnan läheinen ystävä. Linna vieraili silloin tällöin myös Juhon luona, ja Täällä Pohjantähden alla -romaania kirjoittaessaan hän sai tärkeää tietoa kansalaissodasta juuri Juho Syrjältä. Juho kertoi omia kokemuksiaan ja kävi näyttämässä paikkoja.

Juhani Syrjän kiitetty neliosainen teos Juho on nyt julkaistu yksissä kansissa. Syrjän veljessarjan kantaisän näkökulmasta seurataan 1900-luvun elämää ja yhteiskunnallista kehitystä. Miltei vuosisadan mittainen tarina käsittää Juhon elämän 18-vuotiaasta 86-vuotiaaksi: alussa hän osallistuu kansalaissotaan ja lopussa toteaa tyytyväisenä Suomen saaneen sosialidemokraattisen presidentin.

Pientilasta luopuminen pahempaa kuin kansalaissota

-Isäni kertoi vuoden 1918 tapahtumista avoimesti ja samalla tavalla kuin muistakin nuoruutensa ja miehuutensa vaiheista. Ehkä haluttomimmin isä käsitteli elämänhistoriansa sitä vaihetta, kun hän 1930-luvun lamassa joutui luopumaan velkaisesta pientilastaan. Se tappio kai tuntui hänestä henkilökohtaisemmalta kuin hävitty punakapina, jonne hän oli 18-vuotiaana poikasena lähtenyt ikään kuin joukon jatkona, ympäristönsä sosiaalisesta paineesta. Kansalaissota taisteluineen, vankeus ja nälkä ehkä nopeuttivat isän kypsymistä täysvastuulliseen miehuuteen: lapsekkaat luulotukset karsiutuivat ja hän tyytyi kohtuulliseen elämään, jossa sai päivittäin syödä mahansa täyteen ravitsevaa ruokaa, kirjailija kertoo.

Juhani Syrjä on tavoittanut romaanissaan vivahteikkaasti isänsä hämäläisen puheenparren. Samalla hän luo unohtumattoman muotokuvan sielultaan itsenäisestä miehestä, joka tuntee olevansa maailmassa ja ihmisten keskellä kotonaan.

-Isä on ollut minulle esikuvana siviilielämäni ratkaisuissa. Kirjailijaksi ajautumiseeni on osaltaan varmasti vaikuttanut isän arvostus tätä ammattikuntaa kohtaan. Hänen sankareitaan ovat olleet Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää - kypsinä vuosinaan myös Väinö Linna, Juhani Syrjä kertoo.

Juhani Syrjä on syntynyt 1943 Juupajoella ja viettänyt suurimman osan elämästään Hämeessä. Nykyisin hän asuu Merikarvialla. Hän on kirjoittanut romaaneja, novelleja, aforismeja ja esseistiikkaa, kaikkiaan yhdeksäntoista teosta. Syrjän keskeisissä romaaneissa nousee vahvasti esiin luonnon ja työn merkitys ihmiselle sekä pyrkimys aitoon elämäntapaan. Kerronnassa realistiseen kuvaukseen yhdistyy tinkimätön itsetutkiskelu.

Lue Martti Syrjän haastattelu Syrjän suvusta tästä

(MTV3)