Kristillisten Bondevik ryhtyi kokoamaan hallitusta Norjaan

-Edessä on pitkä tie, sanoi Bondevik keskusteltuaan kahden muun mahdollisen hallituspuolueen, keskustapuolueen ja pienen liberaalisen venstre-puolueen kanssa.

Todelliset poliittiset neuvottelut kolmen - kuten norjalaiset sanovat - keskustatoverin välillä alkanevat Bondevikin mukaan kuitenkin vasta ensi viikolla. Mahdollinen kolmen keskustalaisen puolueen hallitus on kuitenkin riippuvainen muiden puolueiden tuesta. Keskustan puolueet näyttävät nimittäin saavan yhteensä vain 26,1 prosenttia äänistä ja 42 parlamentin 165 paikasta.

Tilanne täysin auki

Bondevik on jo kauan sitten tehnyt selväksi, että näin vähäisellä paikkamäärällä hallitseva vähemmistöhallitus joutuu varautumaan äänestystappioiden eli norjaksi kamelien nielemiseen. Tänään Bondevik teki selväksi, että hän aikoo vaatia oppositiopuolueilta selviä lupauksia äänestystuesta ennen kuin suostuu hallituksen muodostajaksi. Tällä hetkellä on vaikea nähdä, mitkä nämä puolueet olisivat.

-Jos minusta tulee pääministeri, aion olla sitä hyvän tovin, Bondevik sanoi uutistoimisto NTB:lle.
Hän antoi samalla ymmärtää, ettei hän ole kovin innostunut edessä olevasta tehtävästä. Paljon mukavampaa olisi ollut päästä siitä, hän sanoi. Syynä Bondevikin haluttomuuteen on se, että poliittinen tilanne parlamentissa on äärimmäisen epäselvä maanantain parlamenttivaalien jälkeen. Ajateltavissa on vain porvarillisia vähemmistöhallituksia, vaikka parlamentissa on porvarillinen enemmistö.

Runsaasti aikaa hallitusneuvotteluille

Pääministeri Thorbjörn Jagland teki jo viime yönä selväksi, että hän eroaa - kuten hän lupasi ennen vaaleja - koska työväenpuolueen hallituksen kannatus jäi vähäisemmäksi kuin neljä vuotta sitten pidettyjen edellisvaalien 36,9 prosenttia. Nyt puoluetta kannatti noin 35,2 prosenttia.

-Pidän kiinni siitä, mitä olen koko ajan sanonut, Jos menetän kannatusta, pyydän eroa, Jagland sanoi.
Hänen mielestään työväenpuolueen vähemmistöhallituksen on mahdoton hallita maata, jos parlamentin porvarillinen enemmistö jyrää muutoksia hallituksen poliittiseen linjaan.

Pääministeri antaa kuitenkin porvarillisille puolueilla runsaasti aikaa uuden hallituksen muodostamiseen. Työväenpuolueen hallitus nimittäin jatkaa, kunnes se tekee 13. lokakuuta esityksensä ensi vuoden talousarvioksi. Yhä useammat poliittiset tarkkailijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että Jagland eroaa vain todistaakseen, että ettei porvarillista hallitusta saada kokoon tai, että se on niin kapealla pohjalla, että se äänestetään pian nurin. Siinä tapauksessa Jagland olisi taas ennen pitkää takaisin pääministerin kansliassa.

Kaksi selvää voittajaa

Vaalien jälkeisessä äärimmäisen epäselvästä poliittisesta kentästä löytyy kuitenkin kaksi selvää voittajaa, joilla on myös jotakin yhteistä. Populisti Carl I. Hagenin äärioikeistolainen edistyspuolue menestyi paremmin kuin koskaan ja hän johtaa nyt maan suurinta puoluetta 15,3 prosentin kannatuksella. Lisäystä edellisvaaleista oli kokonaista 9,0 prosenttiyksikköä.

Myös kristillinen kansanpuolue koki historiansa parhaat vaalit. Se sai 13,7 prosenttia äänistä eli 5,8 prosenttia enemmän kuin edellisvaaleissa. Moni seikka viittaa siihen, että esiintyminen perhepuolueena toi puolueelle lisää ääniä. Monet porvarilliset äänestäjät lienevät myös äänestäneen kristillisiä, koska he katsoivat, että Bondevikilla on parhaat mahdollisuudet uuden porvarihallituksen muodostamiseen.

Vaalien suurin häviäjä on keskustapuolue, jota johtaa Ei EU:lle -liikkeen kuningatar Anne Enger Lahnstein. EU-taistelu on käyty ja keskustapuolueen kannatus on kutistunut puoleen eli 8,0 prosenttiin sen oltua 16,8 neljä vuotta sitten. Puolue on siten takaisin EU-taistelua edeltäneissä kannatuslukemissaan. Vaalitulos merkinnee, että Anne Enger Lahnsteinin aika puolueensa kiistattomana tähtenä on pian ohi.

Vaalituloksen ruodinta lienee myös edessä oikeistopuolue höyressä. Oikeistopuolue on perinteisesti ollut Norjan toiseksi suurin puolue, mutta nyt se joutui päästämään edistyspuolueen edelleen. Höyre näyttää saavan 14,3 prosenttia äänistä eli 2,7 prosenttia vähemmän kuin edelliskerralla. Kaukana ovat siis oikeistopuolueen 80-luvun loiston päivät, kun puolueen kannatus oli selvästi yli 30 prosenttia ja puolue oli hallituksessa.

Molemmat häviäjät, keskustapuolue ja höyre, ovat pääsyynä siihen, että uutta hallitusta on vaikea saada koolle. Puolueet ovat kuin tuli ja vesi, niiden on vaikea löytää yhteistä kantaa. Höyren mukaan keskustapuolueesta on tullut sosialistinen puolue Lahnsteinin johdolla, kun taas keskustapuolueen on vaikea kuvitella istuvansa samassa hallituksessa markkinahenkisen höyren kanssa. Äänestysprosentti oli 77,1 eli sodan jälkeisten parlamenttivaalien alhaisimpia. Vain vuosien 1945 ja 1993 vaaleissa äänestettiin laimeammin.

Lipponen valittelee Norjan vaalitulosta

Pääministeri Paavo Lipponen ennustaa Norjalle epävakaita aikoja. Pääministeri pitää Norjan vaalitulosta odotettuna, mutta valitettavana. Lipponen valittaa sitä, että äärioikeisto on saanut Pohjolassa niinkin vahvan jalansijan. Lipponen sanoo kysyneensä itseltään sitäkin, tuleeko maalle enemmän onnettomuutta ja sekaannusta, jos rahaa tulee joka tuutista.
(STT/Egil Damstuen)