Herschel Grynszpan kohotti 7. marraskuuta 1938 aseensa Pariisissa ja ampui saksalaista diplomaattia Ernst vom Rathia Saksan-suurlähetystyössä. Tämä menehtyi vammoihinsa pari päivää myöhemmin, ja pian alkoivat ikkunaruudut särkyä juutalaisten liikkeissä ja synagogissa eri puolilla Saksaa.
Kristalliyö oli alkanut. Tuhansia juutalaisten koteja sekä liikkeitä tuhottiin ja kymmeniä juutalaisia surmattiin 9.-10. marraskuuta. Arviolta 30 000 juutalaista pidätettiin ja kuljetettiin keskitysleireille.
Puolanjuutalainen Grynszpan oli paennut Saksasta 15-vuotiaana. Hän ampui laukauksensa, koska oli saanut kuulla vanhempiensa ja sisarustensa karkottamisesta Saksan Puolan-vastaiselle rajalle, missä nämä oli tuhansien muiden tavoin pakotettu elämään ei-kenenkään-maalla.
Natseille vihaisen nuorukaisen tarjoama tekosyy oli niin herkullinen, ettei mitään haluttu jättää sattuman varaan.
Uhreille miljardisakko
Tuoreen saksalaiskirjan mukaan vom Rath olisi voinut selvitä hengissä olkapäähän ja vatsaan osuneista luodeista. Hitler päätti lähettää henkilääkärinsä Pariisiin, mutta ei suinkaan pelastamaan uhrin henkeä vaan varmistamaan tämän menehtymisen.
-Olen 90-prosenttisen varma siitä, että Hitler antoi Ernst vom Rathin kuolla, sanoo ampumisesta kirjan kirjoittanut toimittaja Armin Fuhrer.
Kirjan mukaan saksalaisdiplomaatti sairasti myös tuberkuloosia, mutta asia salattiin, jottei kuoleman tärkeä syy-seuraussuhde vain hämärtyisi.
Kristalliyön tuhojen tarkkaa määrää on ollut vaikea määrittää, ja arviot kuolonuhreista liikkuvat muutamasta kymmenestä yli sataan.
Yön jälkeen korkeat natsijohtajat päättivät sälyttää syyn tapahtumista juutalaisille itselleen. Heille langetettiin kollektiivisesti miljardin valtakunnanmarkan sakko. Lisäksi valtio takavarikoi kaikki juutalaisille kuuluneet vakuutuskorvaukset.
Entä miten kävi itsensä syntipukiksi ampuneelle Grynszpanille? Viimeinen virallinen mainita hänestä löytyy Sachsenhausenin keskitysleiriltä vuonna 1942.