SuomiAreenan Haista home! – Ajankohtaista asumisterveydestä -keskustelutilaisuus ammentaa aiheesta niin ympäristötarkastajien, lääkärien, rakentajien kuin myös homeesta sairastuneiden henkilöiden näkökulmasta.
Asumisterveysasiantuntija, diplomi-insinööri ja SuomiAreenan tilaisuuden puheenjohtaja Risto Aurola korostaa taidokkaan rakentamisen merkitystä.
– Rakentamisen menetelmiä ja tietotaitoa on kehitettävä. Kosteus- ja homeongelmia esiintyy myös uusissa taloissa siitä syystä, että rakennusvaiheessa on tehty virheitä, ruotii Aurola.
Kosteus- ja homevauriot ovat valitettavan yleisiä Suomen rakennuskannassa. Kyseessä on iso taloudellinen ja terveydellinen kysymys; kiinteistöjen korjauksiin ja terveydenhuollon toimenpiteisiin voi vuositasolla upota varovaisten arvioiden mukaan satoja miljoonia euroja.
– Vuosina 1996–1997 tehtiin ensimmäiset laajat selvitykset, kuinka paljon mahdollisesti homeesta johtuvista terveysongelmista tehtiin ilmoituksia terveysviranomaisille. Näitä ilmoituksia kirjattiin jo tuolloin 90 000.
Tilanne ei ole toivoton, vaikka rakennuksesta löytyisi hometta. On tapauskohtaista, miten kallis ja aikaavievä remontista lopulta muodostuu. Aurola kuitenkin tietää, että kaikentyyppiset putkiremontit hinnasta riippumatta ovat kiusallisia asukkaille.
Puutteellinen huolto myös ongelmien aiheuttaja
Rakennuttajainsinööri ja Porin kaupungin sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Kari-Matti Haapala peräänkuuluttaa huoltotoimien merkitystä vaurioiden ennalta ehkäisyssä.
– Näkisin, että kosteus- ja homevaurioita pääsee syntymään puutteellisen rakentamisen, mutta myös puutteellisen hoidon ja korjausten takia. Jos rakennuksessa on riskirakenteita, niitä täytyy seurata ja hoitaa oikein.
– Yksi syy on myös tilojen virheellisen käyttö. On esimerkiksi paljon tapauksia, joissa rakennuksen ilmastointia ei pidetä päällä, koska halutaan säästää sähköä.
Kosteus- ja homevauriot niputetaan usein samaan pakettiin.
– Ajoissa havaittu ja asiallisesti hoidettu kosteusvaurio ei synnytä homevauriota, nämä ovat kaksi eri asiaa, Haapala muistuttaa.
Porissa esimerkiksi Herralahden ja Kuninkaanhaan koulujen osalta on uutisoitu ongelmista kosteus- ja homevaurioiden seurauksena. Kustannukset ovat tähän mennessä nousseet satoihin tuhansiin euroihin. Haapalan mukaan Porissa tutkitaan vuosittain noin kymmenen suurempaa tapausta, joissa epäillään tällaisia vaurioita syntyneeksi. Näistä yksi tai kaksi osoittautuu niin vakavaksi, että seurauksena on rakennuksen käyttökielto ja sulkeminen.
– Pieniä putkivuotoja tai käytöstä johtuvia vesivahinkoja tapahtuu joka viikko.
Vuokranmaksajan roolista epäselvyyttä
Kosteus- ja homevaurioiden yhteydessä ollaan aina tekemisissä myös monimutkaisten rahoituskuvioiden kanssa; kuka korvaa ja mitä. Porilainen opiskelija Marjut Itkonen joutui poikaystävänsä kanssa muuttamaan toukokuussa väliaikaisesti kavereiden nurkkiin, koska keskusta-asunnossa havaittiin putkirikko vessan lattian alla. Vesi tulvi katosta alakerran asuntoon. Koska ongelma huomattiin ajoissa, asuntoon ei päässyt syntymään homevauriota.
– Vakuutusyhtiön kautta olisimme kyllä saaneet väliaikaisen asunnon, mutta vuokran olisimme joutuneet maksamaan itse. Vakuutusyhtiö olisi korvannut vain nykyisestä vuokrasta ylimenevän osan.
Remontin piti olla valmis kuukaudessa, mutta siihen meni lopulta kaksi. Remontin aikana koko vessa revittiin auki. Itkonen maksoi poikaystävänsä kanssa normaalisti touko- ja kesäkuun vuokran, vaikkei asunnossa voinut asua.
Pariskunta pääsi muuttamaan takaisin kotiinsa heinäkuun alussa, eivätkä he ole vielä maksaneet vuokraa kuluvalta kuukaudelta. Remontti meni taloyhtiön laskuun, mutta vuokranantaja saattaa vielä karhuta vuokran maksua.
– Koska putkirikko ei ollut vuokranantajan eikä vuokralaisen syytä, vakuutusyhtiö korvaa vuokrasumman siinä tapauksessa, että vuokranantajalla on tällaiseen tarkoitukseen räätälöity vakuutus. Vuokranantajallamme ei kuitenkaan ollut sitä. Oma vakuutusyhtiömme ei korvaa vuokrasummaa, koska syy ei ollut meidän. En tiedä, mihin lopputulokseen asiassa päädytään.
Haista home! – Ajankohtaista asumisterveydestä keskustelu SuomiAreenassa tiistaina 14.7. klo 13.00–14.15.. Rakennuskulttuuritalo Toivo, Varvinkatu 19.