Syksyn tärkeimmissä työmarkkinaneuvotteluissa voisi syntyä totuttua nopeampikin sopu. Porkkanaa on sekä työntekijä- että työnantajapuolella, kirjoittaa politiikan toimittaja Alec Neihum.
Jo muinaisten foinikialaisten aikaan epäilemättä hoettiin: syksyn työmarkkinakierroksesta ennustetaan vaikeaa.
Helppoa läpilallattelua ei neuvotteluista tälläkään kertaa tule.
Suomalaisten palkoista ja työehdoista neuvotellaan samalla kun Petteri Orpon (kok.) hallitus vie eteenpäin isoja työmarkkinauudistuksia. Moni palkansaajaliitto on niistä suorastaan raivoissaan.
Työmarkkinauutisointia on jo vuosikausia ylipäätäänkin leimannut kova eripura ja osapuolien välille revennyt railo, jonka ylittäminen tuntuu kerta kerralta vaikeammalta.
Siksi on kiinnostavaa, että niin sanotussa päänavaajapöydässä, Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton neuvotteluissa, on nyt kannustimia myös nopeampaan sopuun.
Asia käy ilmi taustakeskusteluissa useiden työmarkkinavaikuttajien kanssa.
Jos kaikki menisi oikein hyvin, valmista voisi tulla jo marraskuussa.
Karkuun paikallista sopimista?
Paikallisen sopimisen uudistuksen on määrä astua voimaan 1.1.2025.
Kiistellyllä lakihankkeella annetaan myös järjestäytymättömille yrityksille oikeus paikalliseen sopimiseen, tosin vain työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.
Lakiin on kirjattu, ettei se koske työehtosopimuksia, jotka on solmittu ennen lain voimaantuloa.
Jos Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat pääsisivät sopuun työehtosopimuksesta ennen lain voimaantuloa, uudistus ei koskisi vielä alaa.
Käytännössä sovun pitäisi syntyä marraskuun loppuun mennessä ja tulla voimaan joulukuussa.
Tässä on Teollisuusliitolle jonkinmoinen porkkana: paikallisen sopimisen uudistukselta voisi vielä päästä vuodeksi tai pariksi karkuun.
"Tekisi hyvää koko järjestelmän uskottavuudelle"
Talouskehitys voisi puolestaan sysiä työnantajia nopeampaan sopimiseen.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouskasvu vahvistuu loppuvuonna.
Samppanjaa ja kaviaaria ei vielä ensi vuonnakaan tarjoilla, mutta 1,7 prosentin talouskasvua ensi vuonna kuitenkin.
Palkkamalttia on aina sitä helpompi vaalia, mitä matalammalla talouden syklissä ollaan.
Sekä palkansaaja- että työnantajapuolella tiedostetaan myös se, että koko työmarkkinajärjestelmän uskottavuus on ollut koetuksella.
Kummastakin leiristä pohditaan, että viime kevään lakkojen ja ankaran riitelyn jälkeen olisi hyvä osoittaa ylipäätään nykyjärjestelmän toimintakyky – kohtuuajassa syntyvällä päänavauksella.
– Se tekisi hyvää koko järjestelmän uskottavuudelle, neuvottelulähde sanoo.
Nähdäänkö lakkoja?
Teknologia-alan neuvottelupöytä on erityisen tärkeä, sillä alan työehtosopimus on toiminut yleisesti ”päänavaajana” ja käytännössä määritellyt myös muiden alojen palkankorotuskaton.
Viime kierroksella sopu syntyi vasta helmikuussa 2023. Teollisuusliitto ehti jo lakkoillakin.
Kahdella edelliskierroksellakin sopimukseen päästiin tammikuussa.
Oikeistohallituksen ärsyttämät duunarit ovat toki nytkin taatusti valmiita lakkoiluun, jos tarve tulee.
Syksyn ajan väännetään lujasti palkoista, työehdoista ja esimerkiksi muutosturvasta eli vaikkapa potkut saaneen tai lomautetun työntekijän tuesta.
Nopean sovun puolesta ei ehkä kannata lyödä vetoa, mutta kannustimia on olemassa.