Kommentti: Katsokaa Julius Honkaa – näette Leijonien tulevaisuuteen

_MAINOS

Kaikki MM-kiekon ottelut
C Morella!

USA – Suomi to 18.5. klo 17.15
MTV3-kanavalla klo 17.00
C More Sport 1:llä klo 16.30

Tilaa C More ja aloita katselu heti!

Muutaman vähäisemmin otsikoissa paistatelleen leijonapelaajan ohella myös nimi Julius Honka vaati useassa suomalaisessa kotitaloudessa täsmäiskua Googlen syövereihin. Olkoonkin, että nuori suomalaispuolustaja debytoi tällä kaudella lajin tarunhohtoisimmassa liigassa NHL:ssä.

16 pelattua NHL-ottelua tehoin 1+4 eivät vielä singauttaneet viime kaudet pääasiassa AHL:ssä kiekkoilutta Honkaa, 21, kiekkokansamme huulille. Honka ei myöskään kerännyt kirkkainta valokeilaa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2013–2014 ja 2014–2015.

Nuorten turnauksista monta pykälää harpponut Honka on kuitenkin alkanut näissä MM-kisoissa luistimenpotku potkulta sananmukaisesti liukua suuremman yleisön tietoisuuteen.

Leijonien ykköspakkiparissa Atte Ohtamaan vierellä operoinut Honka on yhdistänyt häikäisevän kiekkotaituruutensa joukkueen eturivin suoritusvarmuuteen.

Etenkin toisen erä tilanne kovinta mahdollista MM-vastustajaa Kanadaa vastaan tiivisti paljon Hongan vahvuuksista.

Honka aloitti toistakymmentä sekuntia kestäneen kiekonhallintajaksonsa siniviivalta. Hän ajoi pelirohkeasti syvään Kanadan maalin taakse, puikkelehti pää ylhäällä vaahteralehtien vierestä ja välistä, katsasti koko ajan syöttöpaikkoja – ja palasi tyynesti viivan kupeeseen sahattuaan tuosta vain alueen läpi.

Honka imi Kanadan pelaajapakkaa juoksuttamalla lähelleen, ja tyhjä tila löytyi suorituksen päätteeksi painottomalta puolelta. Atte Ohtamalle jäi Hongan passin jälkeen aikaa virittää kutinsa kuntoon, ja seuraavassa välähdyksessä Leijonien kädet nousivat kohti Pariisin hallin kattoa.

Monen pelaajan kuljetus olisi tyssännyt kanadalaispihdeissä alkuunsa, ja maailman parhaiten peliä kääntävälle maajoukkueelle olisi tarjoutunut mahdollisuus vaaralliseen vastahyökkäykseen.

Hongan kiekollinen kiito ei kuitenkaan hyytynyt. Päinvastoin: tilanteessa nähtiin pienoiskuva hänen huimasta, taitoluistelijamaisesta liu'ustaan. Honka pystyy sulavan energiasäästeliäällä jalkatyöllään liukumaan poikkeuksellisen pitkiä matkoja ja ylläpitää vikkelää tahtia.

Verkkokalvoille saatiin myös pala Hongan esimerkillistä kiekonkäsittelystä: jyväskyläläislähtöisellä puolustajalla on silmiä hivelevä kyky hallita pelivälinettä pienieleisillä ja terävillä mailanliikkeillä ahtaassakin tilassa.

Kutkuttavasti kohti 2020-lukua

Honka saa onnekseen ottaa parhaista ominaisuuksistaan kaiken irti. Ja kun Hongalla on valmennusjohdon myöntämä lisenssi luovia rohkeasti kiekon kanssa, Leijonat hyötyy. Nyt, ja jatkossa.

Yhtä silkkikätisiä ja sulavasti peliä viivalta pyörittäviä puolustajia ei nimittäin mainittavan monella suomalaisoksalla kasva. Honkaa ei ole turhaan verrattu kiekollisilla kyvyillään Sami Vataseen ja Petteri Nummeliniin.

Hongan heikkoudet ovat Vatasen ja Nummelinin tavoin, pienen koonkin myötä, kamppailupelaamisessa, mutta hän pystyy paikkaamaan tätä puolustustilanteissa ennakoimisella ja oveluudella. Honka myös kehittyy nuorena pelajaana yhä sekä fysiikaltaan että puolustukselliselta varmuudeltaan.

179-senttisestä saippuapalasta on kasvamassa tulevien vuosien arvoturnauksiin entistä kallisarvoisempi leijonapalanen. Suomella on hyppysissään paketti, jonka suorituksista leivotaan jo lähitulevaisuudessa monta hehkuttavaa otsikkoa.

Ja hänen parhaat pelivuotensa ovat iän puolesta tulossa vasta 2020-luvulla.