Jos Lavrov öykkäröi ja Rubio myötäilee tai ei haasta, on viesti selvä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Tänään päättyy yksi aikakausi.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio tapaa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Saudi-Arabiassa.
Jos Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteiden normalisointi ei alkanut maiden presidenttien viimeviikkoisesta puhelusta, niin viimeistään nyt näin tapahtuu.
Venäjän ja Yhdysvaltojen ulkoministerit ovat Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen nähneet toisiaan vain ohimennen maaliskuussa 2023 Intian Delhissä pidetyssä G20-kokouksessa.
Tiettävästi Lavrov ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken eivät puhuneet kovin pitkään.
Blinken vaati tuolloin Lavrovia lopettamaan hyökkäyssodan. Yhdysvaltojen linja oli, ettei Putinilla ole "lainkaan kiinnostusta" neuvotteluihin.
Rauhan pohjana täytyi olla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin esittelemä kymmenen kohdan suunnitelma "oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle".
Ne olivat sellaisia aikoja ne.
Nyt Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on todennut, että hänen kollegansa Moskovassa haluaa rauhaa.
Samalla Yhdysvallat vaikuttaa lopettavan Ukrainan tukemisen nykymuodossa.
Valkoinen talo pyrkii kohti rauhaa tai vähintään tulitaukoa Kremlin, ei Kiovan kautta.
Tämän todistavat yksinkertaiset teot. Se oli Vladimir Putin, ei Zelenskyi, jolle Trump soitti ensin. Se on Lavrov, ei Zelenskyi, jonka Rubio tapaa Saudi-Arabiassa ensin.
Syytä voi etsiä ideologiasta, jos tahtoo. Trump on kiistämättä osoittanut sydämensä sykkivän autoritäärisiä johtajia kohtaan.
Lue myös: Kommentti: Petteri Orpo on väärässä – tästä yksinkertaisesta syystä Eurooppa sivuutetaan
Silti, nyt kyse tuskin on ideaaleista, vaan käytännöstä.
Sotiminen tuppaa loppumaan, kun kumpikin osapuoli pitää sen lopettamista järkevänä.
Sotatilanne on Venäjälle jossain määrin myönteinen ja sen armeija omavaraisempi kuin Ukrainan. Täten Kremlille on vakuutettava, että sotiminen kannattaa päättää.
Sotilaallinen voima, joko suoraan käytettynä tai Ukrainalle annettuna, on yksi vaihtoehto. Jälkimmäisenkin politiikan kannatus on Yhdysvalloissa vähintään hiipumassa.
Ukrainan sotiminen nykyisellä intensiteetillä loppuu aika lailla sillä, että Yhdysvallat lopettaa sen tukemisen. Siihen ei juuri diplomatiaa vaadita.
Ja Eurooppa? No, jos tämä sota olisi voitettu eurooppalaisilla julistuksilla ja juhlapuheilla, olisivat taistelut jo ohi.
Venäjän ulkoministeri Lavrov paalutti Venäjän aseman ennen Yhdysvaltojen kollegansa tapaamista niin yksiselitteisesti, ettei sen tarkoitusperiä tarvitse kysyä kansainvälisen politiikan tutkijoilta.
Eurooppalainen filosofia ei ole kadonnut minnekään, joten en tiedä, mitä he tekisivät neuvottelupöydässä. Jos he tarjoavat ovelia ideoitaan konfliktin jäädyttämisestä, kun he oikeasti perinteidensä, luontonsa ja tapojensa mukaisesti haluavat jatkaa sotaa, miksi heidät pitäisi kutsua?
Venäjä katsoo sodan jatkumisen olevan Euroopan vika. Trump on sanonut Putinin haluavan rauhaa.
Yhdysvallat ja Venäjä lapioivat hiekkaa yhteiselle perustalle.
Vihjeitä Lavrovin ja Rubion tapaamisen laadusta saadaan sen päätyttyä.
Ulkoministerien tapaamisen jälkeen on äärimmäisen todennäköisesti vuorossa yhteinen lehdistötilaisuus.
Sellaista Venäjän ja Yhdysvaltojen korkea-arvoisimmat diplomaatit eivät ole kaksistaan pitäneet vuosiin.
Jos tiedotustilaisuutta ei järjestetä, tapaaminen tuskin sujui kaksisesti.
Jos Lavrov ja Rubio kuitenkin marssivat mikrofonien eteen, luvassa tuskin on tulitaukoehdotusta. Vaikka tapaaminen sujuisi miten hienosti, haluavat Trump ja Putin totta kai esiintyä itse rauhansolmijoina.
Sen sijaan keskittyisin kuuntelemaan mitä Lavrov sanoo ja ennen kaikkea, miten se vertautuu hänen aiempaan "eurooppalainen filosofia" -lausuntoonsa.
Tyypillisesti yrmeästi esiintyvä Sergei Lavrov ei ole itsenäinen poliitikko. Se ei ole ikuisuuksiin ollut venäläisen ulkoministerin rooli, eikä ole nytkään.
Hän on Venäjän ulkopolitiikan ääni, jonka sanomisia presidentti Putin ei joudu oikomaan. Ne kun ovat hänen omiaan.
Jos Lavrov toteaa uudemman kerran, ettei Eurooppaa tarvita neuvotteluissa, eikä Rubio tätä merkittävästi kyseenalaista, on yhteisymmärrys syytä ottaa vakavasti.
Yhteisymmärrys tai sen puute voivat myös näkyä siinä, miten Ukrainasta tai "maasta, jota nyt kutsumme Ukrainaksi", kuten Lavrov maanantaina muotoili, puhutaan.
Kriittistä on sekä se, mitä Lavrov sanoo, että se, miten Rubio siihen suhtautuu.
Jos Lavrov öykkäilee ja Rubio myötäilee tai ei haasta, tekee se hyvin selväksi, että Yhdysvallat haluaa ennen kaikkea oman roolinsa Ukrainan tukijana loppuvan.
Siinä Blinkenin vaatima "oikeudenmukainen ja kestävä rauha" on korkeintaan fraasi, joka pitää tyylin vuoksi mainita.
Lue myös: Alkaako etupiirien jako? Nämä ovat Venäjä–USA-neuvottelujen pahimmat pelot
8:46