Kaupungit tyhjentyvät juhannuksen aikaan maalle matkaajista. Ovenpielet saavat koristeeksi koivunoksat tai juhannuskoivut. Tiedätkö, miksi suomalaiset koristavat kotinsa koivuilla juhannuksena?
Koivunoksilla koristelu on vanha suomalainen tapa.
Koivunoksa liitetään kesän tuloon, ja rakennukset koristellaan luonnon vehreydellä niin sisältä kuin ulkoa ja saunassakin nautitaan vihtomisesta tuoreella koivuvastalla.
Karjaonnea ja maitoa
Koivunoksien juhannusperinne liittyy vahvasti karjanhoitokulttuuriin.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran mukaan paimenet ovat aikoinaan koristelleet juhannuksena myös lehmiä, koska koivunoksien on uskottu taanneen karjaonnen ja maidonsaannin.
Hedelmällisyyttä ja kuolemaa
Juhannuskoivut oven pielissä liittyvät hedelmällisyyteen ja vanhaan karsikkoperinteeseen, kerrotaan puolestaan Thuleian tupa -sivustolla.
Karsikko on perinteinen suomalainen vainajaa koskeva merkintä puussa. Karsikko voi olla yksittäinen puu tai metsä, jossa on katkottu oksia. Puun kuoreen saatettiin myös tehdä pilkka, jolloin kuorta poistettiin kirveellä tai puukolla. Pilkkaan veistettiin merkintöjä, kuten vainajan nimi, syntymä ja kuolinajat.
Karsikoiden tarkoituksena on ollut estää kuolleiden sieluja vaeltamasta ihmisten ilmoille kummittelemaan. Myös eläville tehtiin karsikoita. Vieraalle saatettiin tehdä karsikko osoittamaan, mistä ilmansuunnasta vieras on kotoisin.
Puut parantavat
Metsiä ja puita on kautta aikain pidetty pyhinä. Niitä on palvottu henkien ja jumalien asuinsijoina.
Puiden pyhyys elää edelleen suomalaisissa tavoissa, kuten saunavasta, juhannuskoivut ja joulukuusi. Internetix.fi-sivuston mukaan tavat viestivät ikimuistoista totuutta, jonka mukaan puussa on jotain hyvää ja parantavaa.
Artikkeli on kesäuusinta viime vuosilta.
Lähteet: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten keskus, Thuleia.com, Interfix.fi