Presidentinvaalien tulos tarkoittaa Puolan hallitukselle lisää vaikeita aikoja ja sitä voi uhata jopa kaatuminen, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Lokakuussa 2023 seurasin Varsovassa, kun tuuli Puolan politiikassa kääntyi.
Kahdeksan vuoden ajan maata oli hallinnut konservatiivinen Laki ja Oikeus -puolue (PiS). Se oli avoimessa konfliktissa EU:n kanssa muun muassa oikeusvaltion ja medianvapauden heikentämisen takia.
Lokakuun 2023 parlamenttivaaleissa nähtiin jotain poikkeuksellista. Alle 30-vuotiaiden äänestysprosentti nousi kymmeniä prosenttiyksikköjä. Moni nuorista jonotti ruuhkautuneilla äänestyspaikoilla vielä pitkälle yöhön päästäkseen äänestämään.
Nuoret valitsivat muutoksen. Pääministeriksi nousi laajan koalition tukemana liberaali keskustaoikeistolainen Donald Tusk. Hän palasi Puolan politiikkaan toimittuaan viisi vuotta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana.
Tuskin pääministeriys normalisoi nopeasti Puolan suhteet Brysseliin. Puolan johtaja nousi monissa yhteyksissä muiden Euroopan suurten maiden johtajien rinnalle.
Tuskin hallituksen tuska jatkuu
Sisäpolitiikassa Tusk on joutunut toimimaan toinen käsi sidottuna selän taakse.
Puolan poliittinen järjestelmä on hallitusvetoinen, mutta PiS-taustainen presidentti Andrzej Duda on pystynyt veto-oikeudellaan estämään Tuskin lupaamia uudistuksia. Hallituksen enemmistö ei riitä kiertämään Dudan vetoja.
Tällä on ollut vaikutusta muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja aborttioikeuden palauttamiseen, jotka olivat Tuskin tärkeimpiä vaalilupauksia. Abortin suhteen hallituksessa on myös sisäisiä ristiriitoja, mutta selvää on ollut, että lakimuutoksia on turha edes yrittää Dudan presidenttikaudella.
Presidentinvaaleja odotettiinkin hallituksessa malttamattomana. Vaalien piti täydentää pääministeri Tuskin valta, kun tämän puoluetoveri, Varsovan liberaali pormestari nousisi presidentiksi.
