Kimmo Kaivanto on kuollut

Kaivanto oli sukupolvensa suuria taiteilijoita, jonka töissä ekologiset ja yhteiskunnalliset teemat saivat selkeän ja tyylikkään visuaalisen ilmaisun. Kaivanto liikkui vaivattomasti taiteen lajista toiseen, ja hänen työskentelynsä oli alituisessa mutta vakaassa muutoksessa.

Perustaltaan 25.5. 1932 syntynyt Kaivanto oli vahvasti tamperelainen, hän asui ensimmäiset 23 vuottaan Pikilinnassa Tammelassa. Tampereen toisen lyseon keskeytettyään hän siirtyi mainostoimistoon, jossa hän muun muassa piirsi vielä käytössä olevan Tapparan logon. Maineeseen noustuaan hänellä oli suuri ateljee, joka antoi Keskustorille. Keskustorin varrelta hän muutti viimeiseksi runsaaksi 20 vuodeksi Eiraan Helsinkiin.

Kaivanto harjoitti 1950-luvulla taitojaan mainostoimistossa ja opiskeli lukuvuoden Taideteollisessa oppilaitoksessa. Ensisijaisesti taiteilijaksi hän kehkeytyi vuosikymmenen vaihteessa, kun informalismi rynnisti Suomeen.

- Informalismissa oli tärkeää puhdas tunneilmaisu. Kaivannolla, kuten monilla muillakin suomalaisilla, oli selvästi luonto lähtökohtanaan, muistelee Kaivantoon noihin aikoihin tutustunut Ateneumin johtaja emerita Soili Sinisalo.

Kaivanto ammensi erityisesti Tarjanteella sijainneesta Arkkusaarestaan Ruoveden maisemista.

Sisältä punaista ja vihreää

Sinisalo kertoo Kaivannon töiden seuranneen 60-luvun lopulla ajan henkeä ja yhteiskunnalliset teemat nousivat esiin.

- Työt olivat yhtä isoja kuin informalismin kaudella. Ne olivat nyt näköistaidetta, esimerkiksi räjähdyksiä, ja suunnattu sotaa ja kaikenlaista tuhoa vastaan, Kaivannon tuotannosta Jaakko Lintisen kanssa kirjan kirjoittanut Sinisalo kuvailee.

Saranavuotena uuteen voi pitää vuotta 1971, jolloin Kaivanto maalasi muun muassa työnsä Kun meri kuolee. Seuraavana vuotena nousi Hotelli Hesperian eteen Helsinkiin Oodi 60 000 järvelle.

Kaivanto alkoi saada myös kansainvälistä mainetta.

- Hänestä kirjoitettiin nimellä Cimmo Caivanto, kertaa Sinisalo hilpeää tapausta.

Keskustorin ateljeen vuosilta Kaivannolle itselleen läheisimmäksi nousi suurteos Tori. Kaupunginvaltuuston saliin sijoitettu teos käsitteli, silloin vielä liki koskematonta, kansalaissotaa.

Hyvin hurmaava ihminen

Helsingin vuosinaan Kaivanto innostui ihmisten kuvaamisesta.

- Tuotanto jatkui voimakkaana Helsingissä. Henkilökuvissa oli paljon epäonnisiakin ihmisiä. Kaivanto itse oli yhä menestyvä ja hyvässä kunnossa, Sinisalo sanoo.

Eirassa Kaivanto oli tuttu näky. Kantapaikkana oli kotitalon katutasossa sijaitseva ravintola Sea Horse. Siellä hänen seurassaan istui monia ystäviä, muun muassa runoilija Pentti Saaritsa.

- Kimmo oli hyvin lahjakas kirjallisesti. Hänen nuoruuden ystävänsä kirjailija Juhani Peltonen myös oli verbalisti, kirjallisuuskeskusteluja taiteilijan kanssa käynyt Sinisalo muistelee.

Ateneumin tilaisuuksissa Kaivanto oli sydämeenkäyvä puhuja.

- Hauskan näköinen ja hyvä puheääni, hyvin hurmaava ihminen todella, Sinisalo luonnehtii ystäväänsä vuosikymmenien ajalta.

Kaivanto oli kuollessaan naimisissa toista kertaa. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitostaan kaksi lasta.

Kaivannon töitä on nähtävillä esimerkiksi Helsingin kaupungintalossa, Hotelli Hesperiassa eli nykyisessä Scandic Continental Helsingissä, Tampere-talossa, kauppakeskus Forumissa Helsingissä ja Suomen merimuseo Merikeskus Wellamossa Kotkassa.

Kaivannon töitä on nähtävillä mm. Ateneumin, Amos Andersonin, Didrichsenin ja Sara Hildénin taidemuseoiden kokoelmissa.

(MTV3 - STT)

Lähde: Kuvataiteilijamatrikkeli, jossa nähtävillä myös kuvia Kaivannon töistä