Sprinttihiihto on ollut lapsipuolen asemassa Suomessa näihin päiviin saakka. Mutta ei ole enää. Kilpa- ja huippu-urheilututkimuskeskus aloitti sprinttihiihtäjien testaamisen torstaina Jyväskylässä. Tutkimusta johtaa Kihun projektitutkija Jussi Mikkola.
- Sprinttihiihtoa ei ole juuri tutkittu, Mikkola tietää.
- Itävallassa on tehty joitakin vuosia sitten tutkimus, joka julkaistiin. Itse tein kuusi vuotta sitten pienimuotoisen tutkimuksen. Ilmeisesti Norjassa asiaa on tutkittu, mutta tuloksia ei ole ollut julkisuudessa. Sprinttihiihto tutkimuskohteena on siksi harvinainen ja haasteellinen, Mikkola sanoo.
Parin viikon aikana tutkijat mittaavat 16 suomalaisen mieshiihtäjän sprinttiominaisuudet. Joukossa ovat mukana sprinttimaajoukkueeseen valitut Keijo Kurttila, Kalle Lassila, Antti Häkämies, Lauri Pyykönen ja Ville Verkama.
- Sprintterien lukemia on mahdollista vertailla pääasiassa normaalimatkoja hiihtäviin miehiin. Selvitämme kunto-ominaisuudet, jotka vaikuttavat vahvimmin sprinttihiihtokykyyn.
- Toinen päätehtävämme on selvittää, miten väsymys näkyy sprinttikilpailun aikana. Tämä on tärkeää ymmärtää, koska sprintti on erikoinen kilpailumuoto. Kahdessa tunnissa urheilijat tekevät neljä suoritusta.
Jussi Mikkola arvioi, että sprinttihiihto on kestävyysurheilua ainakin niin kauan kuin matkana on 1200 metriä. Siksi kestävyyshiihtäjä pärjää sprintissä - vielä. Nykyiset juniorit, jotka keskittyvät pelkästään sprinttiin, ovat vasta tulossa. Kymmenen vuoden perästä tilanne voi olla toinen.
Työkaluja valmentajille
Päävalmentaja Magnar Dalenin apumiehet Eero Hietanen ja Vesa Mäkipää seurasivat silmä tarkkana rullasuksilla hiihdettyjen testien etenemistä. Kaksikon mielestä tutkimuksen alkaminen on loistojuttu.
- Nyt sprintin eteen tehdään jotain. Aiemmin valmentajien aika ei ole riittänyt. Nyt voimme kiinnittää entistä tarkempaa huomiota sprinttihiihtäjiin. Saamme urheilijoista tärkeitä tietoja, sanoo Mäkipää, jonka vastuualueella ovat sprintterit ja Ski cats -joukkue.
Mäkipää ja Hietanen painottavat, että sprinttiä ei voi unohtaa. Ensi talven Sapporon MM-hiihdoissa sprintissä jaetaan 12 mitalia. Sprintistä on tulossa iso asia hiihdon sisällä. Dusseldorfin ja Tukholman tapaiset keskellä kaupunkia kilpailtavat sprintit keräävät huimia katselijamääriä. Hietanen on kuitenkin huolissaan siitä, että Suomessa ei olla vieläkään täysin hereillä.
- Onko järjestelmämme valmis sprinttihiihdolle? Kisoja on liian vähän. Liiton ja seurojen pitää havahtua, Hietanen patistelee.
Jyväskylässä testataan aikuisia hiihtäjiä. Hietasen ja Mäkipään valvova katse ei yllä junioreihin. Olisiko junnuja tarpeen katsella jatkossa sprinttimielessä? Mäkipää arvioi, että ehkäpä jatkossa näin menetellään.
- Suunnilleen 18 ikävuoden jälkeen mietimme sprinttiin erikoistumisen mahdollisuutta. Kyse on kuitenkin kestävyyslajista, Hietanen tuumii.
Jauhojärvi ME-vauhdissa
Sami Jauhojärvi, 25, oli ensimmäisten testattavien joukossa. Jauhojärvi tuli mielellään testattavaksi.
- Tottakai testien tulokset kiinnostavat minua. Normaalimatkojen alussa ja loppusuoralla tarvitaan sprinttiominaisuuksia. Testit antavat osviittaa siitä, miten olen onnistunut harjoittelussani. Sprintin on kuljettava, jos aion menestyä maailmancupin kokonaiskilpailussa. Sitä paitsi on niin, että mitä helpommin pystyn hiihtämään lujaa, sen paremmin jaksan pitkän matkan, Jauhojärvi sanoo.
Jussi Mikkola tekee lopulliset johtopäätökset testituloksista parin kuukauden kuluttua. Välittömästikin tutkijat tekivät havainnon.
- Niin nuo tutkijat sanoivat, että tein ME-ajan 850 metrin matkalla. Harjoituskauteni on sujunut mainiosti. Minulta poistettiin keväällä nielurisat, joiden tulehdusten takia jouduin syömään viime kaudella viisi antibioottikuuria. Sapporon MM-hiihtoja katselen mitali mielessä. Sijoituin viime kaudella maailmancupissa neljänneksi ja kuudenneksi, eikä matka palkintopallille ollut pitkä. Minulla on mahdollisuus MM-mitaliin, Jauhojärvi arvelee.
(MTV3-STT)