Keijo Leppäsellä tänään suuri päivä: 25 vuotta MTV:llä! Kutsuperuste uutisankkuriksi naurattaa yhä

– Silloinen ohjaaja Zdzislaw Hoffman kävi kaksi tai kolme kertaa lähetyksen aikana kuivaamassa otsaani talouspaperilla, Leppänen muistelee.

Tästä se alkoi. Keijo Leppäsen ensimmäinen lähetys ankkurina oli vuonna 1994.

Katsojille asti tunteiden myllerrys ei näkynyt, ja nyt takana on noin 8 000 lähetystä.

– Aina kysytään sitä, että jännittääkö. Tosi monta vuotta meni, ennen kuin olin sinut työni kanssa. Viidestä kahdeksaan vuotta.

Leppänen vakavoituu, kun hän pohtii työnsä merkitystä. Leppoisan olemuksen alla asuu kova uutishaukka.

– Väkisinkin pysyy kärryillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Ei voi sanoa, että nyt ei uutiset kiinnosta, vaan yhteiskuntaa on seurattava.

Kaksi uutista yli muiden

Leppänen nostaa kaksi ankkurina kokemaansa uutistapahtumaa yli muiden. Molemmat ovat suomalaisten valtiomiesten poismenoja, joista tuli tieto kiireessä illalla.

– Tieto (Mauno) Koiviston kuolemasta tuli viime vuonna kesken lähetyksen. Toimittaja Antti Mälkönen näki presidentinkanslian vahvistuksen poismenosta, ja kiirehti tiedon ohjaamoon.

– Harri Holkerin kuolemasta kuulimme niin ikään illalla. Molemmat tapaukset osoittivat uutistoimituksemme voiman. Hetkessä saimme uutiskoneen käyntiin, ja uutisankkurit ovat osa sitä koneistoa.

Leppänen luettelee kollegoidensa nimiä, jotka ovat olleet vaikuttamassa hänen uraansa. Hän nostaa esiin kokeneet ankkurikollegat Pirjo Nuotion, Ripsa Koskinen-Papusen ja jo edesmenneen Leena Kaskelan.

Pahin moka suorassa lähetyksessä

Nykyisin hän tekee paljon töitä Maija Lehmusvirran kanssa, jonka seurassa tv-uran pahin mokakin sattui muutama vuosi sitten.

Leppänen on Pöllölaaksossa hauska ja pidetty työkaveri.

Tilanne ei onneksi ollut valtavan dramaattinen, mutta kameroiden seuratessa tilanne oli orpo.

– Maija oli lähtenyt hakemaan vesimukia kesken lähetyksen, ja ohjaaja hämmentyi asiasta. Hän ottikin minut yllättäen kuvaan, jossa istuin yksin tyhjä tuoli vieressäni, Leppänen nauraa.

– Ei ole kahta samanlaista päivää.