Kaustisen kansanmusiikki kaipaa lisää tukea

Kaustisella mietitään jopa festivaalin supistamista kulujen karsimiseksi. Suomalainen tanssiteatteri saa joka tapauksessa Kaustisella ylistävät arvostelut.

Seitsemän veljestä lööppiuutisena

Seitsemän Veljestä tanssien ja laulaen, tämä on yksi tämän kesän kriitikoiden kiittämistä huipuista Kaustisella.

- Aleksis Kivi oli renesanssin - Shakespearen ja Rabelaisin perillinen. Sieltä tulee tämä teatterin perintö: kyse on karnevalismista. Tanssia, laulua, sirkusta - ja puhettakin, kuvailee Seitsemän Veljestä Kansantaiteen keskuksen näyttämölle ohjannut Vesa-Tapio Valo.

- Harvoin näitä karnevalismin lajeja saa tehdä näyttämölle yhtä aikaa. Nykyinen suuntaus, jossa teatteri nähdään vain puheteatterina, on sen tylsin muoto, hymähtää ohjaaja.

Valo pistää koreografi Samuli Nordbergin kanssa Jukolan sakin uudenlaisiin koettelemuksiin, nykyaikaan. Mukana on akrobaatteja, jonglööreja ja taikureita - ja Tom of Finland; sekä puheessa paljon viittauksia nykyaikaan urheiluselostuksineen.

- Sirkustaiteilijat ilmentävät veljesten mielikuvitusmaailmaa. Aleksis Kivi eli romantiikan ja realismin välimaastossa, hän kuvasi veljekset eloisina ja luovina ihmisinä. Heille oli valtava mielikuvitusmaailma, hehkuttaa Valo.

- Minä aion nyt paljastaa myös sen, mitä Simeoni puuhasi Hämeenlinnassa, kun hän hukkasi veljesten rahat. Kivi antaa vihjeitä, mutta nyt se kerrotaan. Se on lööppikama! lupaa ohjaaja Valo.

Koreagrafi Samuli Nordberg korostaa, että veljekset eivät olleet mitään puupökkelöitä.

- He olivat milloin metsärosvoja karhua paossa, varmasti melkoisia akrobaatteja. Kyllä heidät on helppo saada tanssimaan.

Festivaali loputon runsaudensarvi

Kaustisen festivaalilla piisaa "speliä" perinemusiikista rokkiin ja iskelmään niin paljon, että heikompaa hirvittää. Maateema on Meksiko, se on vain valitetavasti hukkunut ohjelmatulvaan. Selitys on raadollinen: Pääesiintyjä peruuntui, koska meksikolaiset eivät saaneetkaan kasaan matkarahoja. Tämä selvisi "liian myöhään".

Kaustisen ohjelmabudjetti on 280 tuhatta euroa. Näillä rahoilla ei voida yllättäen lennättää useita ihmisiä maapallon toiselta laidalta. Pori Jazzissa yksi tähtiesiintyjä vie kevyestin koko Kaustisen budjetin. Kyse on siis todella käsityöstä kansankulttuurin puolesta, 12 kuukautta vuodessa.

- Minulle tulee n. 50 yhteydenottoa joka päivä ympäri vuoden - cd-levyjä, sähköposteja tai puheluja, joissa kysytään yhtä asiaa: Pääsisikö esiintymään?, kuvailee ohjelmajohtaja Jyrki Heiskanen.

- Silloin pitää vain miettiä, että miten tästä runsaudensarvesta saa kasattua mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Kansanmusiikin luomisvoima on huimaa - ja uutta sävelletään koko ajan.

Valtion tuki kansankulttuurille on sitä vastoin niukkaa. Festivaalin budjetista hiukkasen yli 10 % on valtion ja Kaustisen kunnan tukea. Loppu on saatava lipputuloina (n. 80%) ja sponsoreilta (n. 10%).

Velkainen taidekeskus painona

Taas odotetaan siis kädet ristissä viime vuoden huippulukua 120 tuhatta, koska festivaalin pitää rahoittaa ympäri vuoden toimivaa Kansantaiteen tutkimuskeskusta - tai pikemminkin lyhentää sen velkoja. Kaustisen kansanmusiikkielämää johtava säätiö joutui jälleen viime syksynä ottamaan 400 euroa uutta lainaa, jonka Kaustisen kunta takasi.

Ohjelmajohtaja Heiskanen ei ota paineista paineita.

- Minä vastaan mahdollisimman hyvän ohjelmiston kokoamisesta. Tähänkin saakka on pärjätty ja päästy eteenpäin.

Ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimiva Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia muistuttaa, että festivaali ja kansantaiteen keskus ovat kunnalle erittäin arvokkaita.

- Festivaalin ohella rahoitamme yhteensä liki 200 000 euroa vuodessa koko säätiön toimintaa. Hoidamme mm. säätiön lainanhoitokulut ja huolehdimme pääosin kansantaiteen kiinteistöjen ylläpidosta. Valtuustossa on siksi enää vaikeaa saada lisää tukea läpi, kun samaan aikaan suljetaan kyläkoulu, huokaa kunnanjohtaja.

- Mutta tämä ei lainkaan tarkoita, että olisimme luovuttamassa. Syksyllä meidän on jatkettava neuvotteluja, miten velkakurimuksesta selvittäisiin. Kansantaiteen keskus on talvella liian hiljainen. Sinne pitäisi saada lisää toimintaa ja hienoon saliin lisää tapahtumia. Samoin festivaaliareenalle pitää saada kesällä eloa festivaalin ohella. Vaikka rockkonsertteja tai kesäteatteria, pohtii aktiivinen kunnanjohtaja Alpia.

Valtion tuki kuntoon

Niin kunnanjohtaja kuin kansantaiteen keskuksen toimitusjohtaja Jorma Jokiniva liputtavat voimakkaasti valtion tuen vahvistamista.

- Täällä tehdään kansankultuurin hyväksi tutkimustyötä. Valtion budjettiin pitäisi saada tälle työlle oma rahoitusmomentti, aivan kuin Kansallisoopperalle tai Kansallisteatterille, vaatii Jokiniva.

Jos näin tapahtuisi ja tutkimuskeskuksen tuki nousisi, voitaisiin jopa miettiä festivaalin irrottamista omaksi yhtiökseen. Syksyllä Kaustisen kansankulttuurivaikuttajat aikovat lähestyä opetusministeriötä, että ymmärrystä löytyisi myös heidän työlleen.

Voiko festivaalia supistaa?

Yhtä lailla Kaustisella pohditaan vakavissaan festivaalin supistamista, vaikka jatkettaisiin 9-päiväisenä. Hiljaiset aamupäivät ja tyhjäkäynti pois. Vähemmän konsertteja, näin säästettäisiin lavojen ja äänentoiston rakentamisessa. Tai kenties festivaalin lyhentäminen muutamalla päivällä.

- Kyllä näistä on jo avoimesti puhuttu. Asiat käydään tarkkaan läpi syksymmällä. Supistamisessa on isot riskinsä, koska yleisömäärä ei saisi juuri pudota, miettii ohjelmajohtaja Heiskanen.

Supertähtien loppuviikko

Kaustisen kansanmusiikkifestivaali jatkuu ensi sunnuntaihin. Loppuviikosta on luvassa maailmanmusiikin ilotulitusta, eli kaksi supertähteä Angélique Kidjo (keskiviikkona) ja Mory Kantè (lauantaina) - sekä myös iso folkkonsertti (perjantaina) Anki Lindqvistin muistolle.