Kaskeala: Rypäleaseiden täyskielto Suomessa mahdoton

Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan mukaan Suomen on puolustusvoimien näkökulmasta täysin mahdotonta sitoutua rypäleaseiden täyskieltoon.

Kaskealan mielestä täyskiellon myötä menetettäisiin olennainen osa maavoimien tulivoimasta ja juuri se suorituskyky, jolla on tarkoitus korvata käytöstä poistettavat jalkaväkimiinat.

Viime aikoina on kyselty, aikooko Suomi korvata miinat yhtä huonomaineisilla rypälepommeilla, joita kaiken lisäksi ollaan miinojen tavoin kieltämässä kansainvälisellä sopimuksella. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä puhunut Kaskeala korosti, että Suomi ei ole hankkinut eikä ole myöskään hankkimassa vanhanaikaisia, eettisesti arveluttavia aseita.

- Voimme onneksemme todeta, että emme aikoinaan ehtineet Hollannin, Norjan tai Tanskan tapaan hankkia eettisesti arveluttaviksi osoittautuneita ampumatarvikkeita. Voimme suunnata asehankintamme teknisesti toimintavarmoihin nykyaikaisiin kuorma-ammuksiin.

Kaskeala painotti, että puolustusvoimilla on käytössä vain kansainväliset sopimukset täyttäviä ampumatarvikkeita, eikä muita hankita.

Kenttätykistölle jo hankittujen nykyaikaisten rypäleaseiden eli kuorma-ammusten toimintavarmuus on komentajan mukaan yli 99,8 prosenttia. Maastoon jää siten vähemmän räjähtämättömiä ammuksia kuin tavanomaisia kranaatteja käytettäessä.

Kaskealan mukaan rypäletekniikkaa hyödynnetään sekä kauaskantavissa raketinheittimissä, tykistön ja kranaatinheittimien erikoisampumatarvikkeissa että Hornet-hävittäjien ilmasta-maahan-aseissa. Kaikki puolustusvoimille hankittavaksi suunnitellut kuorma-ammukset on myös varustettu itsetuho- tai deaktivointimekanismilla.

Sopimus kattavaksi

Neuvoteltavalla rypäleaseita koskevalla kansainvälisellä sopimuksella tulisi Kaskealan mielestä pyrkiä mahdollisimman laajaan kansainväliseen kattavuuteen.

- Sen vuoksi vain aniharva neuvotteluihin osallistuvista maista tavoittelee aseiden totaalista kieltoa, vaan haluaa pikemminkin, että ammusten toimintavarmuudelle määriteltäisiin tiukennetut rajat.

Muutoin voi Kaskealan mukaan käydä kuten jalkaväkimiinojen kanssa kävi: Ottawan sopimuksen ulkopuolelle jäivät valtiot, joiden hallussa oli yli 90 prosenttia maailman jalkaväkimiinoista.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen katsoi omassa puheessaan, että Suomen on yllätysten välttämiseksi tarkkailtava valppaasti kansainvälisiä virtauksia ja oltava vaikuttamassa Suomeen heijastuviin sopimuksiin ja pelisääntöihin.

- Asioita on katsottava myös kansallisesta näkökulmasta, ehkä itsekkäästikin, Kääriäinen opasti.

(MTV3-STT)