Kansalaisista päättäjiä uuden teknologian avulla?

Internet, sähköposti ja muu uusi tietotekniikka voivat ainakin periaatteessa olla yhä laajemman kansalaiskeskustelun ja demokratian välineitä. Toisaalta tavallisen kansalaisen ja julkisen vallan kohtaamisissa kansalaiselle jää usein lähinnä kuluttajan ja vastaanottajan rooli.

Tietokoneen monitori


-Yleisön, kansalaisten, lisääntyvä osallistuminen ja vaikuttaminen on tullut julkiselle hallinnolle välttämättömäksi. Toisaalta vaikuttamisen hyödyt koituvat helposti ennen kaikkea niiden eduksi, jotka ovat kiinnostuneita keskustelemaan viranomaisten kanssa, arvioi yhdysvaltalainen valtio-opin tutkija John Clayton Thomas. Thomas oli yksi Tampereella pidetyn Kansalaiset, demokratia ja julkinen hallinto tietoyhteiskunnassa -konferenssin alustajista.

Tänään päättyneen kansainvälisen tutkijakonferenssin ohjelmassa oli nelisenkymmentä luentoa ja esitystä. Osanottajia saapui lähinnä Euroopasta ja Yhdysvalloista. Esillä olivat etenkin ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa itseään lähellä oleviin, esimerkiksi kotikaupunkinsa asioihin.

Esimerkiksi Suomessa jo lähes 400 kunnalla ja kaupungilla on omat kotisivunsa, mutta tiedon tarjoaminen kansalaisille ei näytä ainakaan vielä juuri muuttaneen päätöksentekoprosesseja.

Kansalaisia vai asiakkaita?

Tampereen kaupungin Internet-tiedottamista seuranneen tiedotustutkija Seija Ridellin mukaan tieto kulkee netissäkin lähinnä ylhäältä alas, päättäjiltä ja viranomaisilta kansalaisille. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistat ovat kyllä helposti luettavissa, mutta niiden valmistelutapa ei juuri ole muuttunut.

-Tampereen kaupungin kotisivut nykyisellään tarjoavat asukkaille kansalaisaktiivisuuden kannalta melko kapean ja säädellyn roolin, arvioi Ridell alustuksessaan. Kotisivuilla on tehty mm. budjettikysely, jossa tamperelaisia on pyydetty esittämään näkemyksiään eri palvelujen tärkeydestä. Vastauksia tuli jopa yli odotusten. Ridell huomauttaa kuitenkin, että kyselykaavake oli varsin valmiiksi muotoiltu ja tarjosi niukasti mahdollisuuksia omien aloitteiden esittämiseen.

-Lisäksi etenkin luottamushenkilöt ottavat hyvin vähän julkisesti kantaa niihin asioihin, joita ihmiset kotisivun avulla tuovat esiin. Toisaalta kaupungin palkatut työntekijät vastaavat varsin aktiivisesti asukkaiden heille lähettämiin sähköposteihin. Tämä on omiaan tarjoamaan kaupunkilaisille palvelujen kuluttajan ja asiakkaan roolia, ei niinkään vaikuttamaan pyrkivän kansalaisen roolia, kritisoi Ridell.

John Clayton Thomas arvioi, että kansalaisten yhteydenotot päättäjiin ja viranomaisiin tulevat edelleen lisääntymään. Toiveiden, kannanottojen, ehdotusten ja vaatimusten tulva saattaa hänen mukaansa jopa vaikeuttaa hallintoa. -Todellinen osallistuminen edellyttää joka tapauksessa sitä, että kansalaisia kuullaan, tiivisti Thomas.

Eriarvoisuus voi kärjistyä

Kansalaisten tasavertaisuus uuden teknologian aikana oli yksi tutkijoiden huolenaiheista. Kaikilla ei edelleenkään ole varaa hankkia tietokoneita eikä taitoja käyttää niitä hyödykseen. -Jos heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä on niukasti mahdollisuuksia sähköisiin yhteydenottoihin ja samaan aikaan kaupungin henkilökunta kiinnittää niihin entistä enemmän huomiota, lopputulos on, että köyhien väestöryhmien asioita ajetaan entistä heikommin, totesi Thomas.

Rikkaiden ja köyhien maiden erot ovat vielä dramaattisempia. Esimerkiksi Afrikassa Internet ei ole useimmille millään tavoin varteenotettava tiedonhankinta- tai osallistumiskeino. -Vuonna 1996 noin 700 000 afrikkalaisella oli mahdollisuus käyttää Internetiä. Tämä oli kuitenkin vain 0,1 prosenttia väestöstä, muistutti sekä Helsingin että Dar es Salaamin yliopistoissa työskennellyt Sirkku Kristiina Hellsten.

-Esimerkiksi maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Tansaniassa toimii useitakin Internet-palveluja tarjoavia yhtiöitä, mutta halpoja tai ilmaisia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Vuosimaksut ovat neljä-kuusi kertaa niin suuria kuin keskimääräinen henkeä kohti laskettu vuositulo.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat