Kaj Korkea-aho ja Niko Uusi-Simola halusivat perustaa perheen, mutta miespareilla vaihtoehdot ovat Suomessa armottoman vähissä. Ratkaisu löytyi monien mutkien kautta kumppanuusvanhemmuudesta.
Kirjailija Kaj Korkea-aho ei uskaltanut nuorena edes haaveilla lapsen hankkimisesta. Hän oppi jo varhain, että ympäröivässä maailmassa homoseksuaalisuus on syntiä kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Näin hän muistelee tuoreessa kirjassaan Äitiä etsimässä, joka on tositarina Korkea-ahon ja Niko Uusi-Simolan kivikkoisesta tiestä vanhemmiksi.
– Olin ajatellut, että isyys on minulle mahdotonta, koska olen homoseksuaali, Korkea-aho kertoo Viiden jälkeen -ohjelman erikoishaastattelussa.
Sittemmin maailma on pikkuhiljaa alkanut muuttua tasa-arvoisempaan suuntaan. Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut Suomessa mahdollista vuodesta 2017. Samana vuonna sallittiin myös adoptiot.
– Vasta tämän jälkeen aloin uskoa, että se olisi mahdollista. Että minusta voisi tulla isä.
Tässä vaiheessa Korkea-aho ja Uusi-Simola olivat olleet yhdessä muutaman vuoden ajan. Korkea-aho sai lapsien hankkimisesta haaveilleelta puolisoltaan hienovaraisia vihjeitä perheen perustamisesta.
Vuonna 2020 Korkea-ahon pää kääntyi. Hän oli valmis keskustelemaan vaihtoehdoista. Kävi nopeasti ilmi, että käytännössä ainoa vaihtoehto on kumppanuusvanhemmuus.
Treffailu
– Pride oli tulossa, jolloin näimme mainoksen Sateenkaariperheet ry:n speed dating -tapahtumasta. Ajattelimme, että lähdetäänpä katsomaan, mistä on kyse, Uusi-Simola muistelee ensimmäistä sysäystä vuosia kestäneelle prosessille.
Kyseinen tapahtuma ei johtanut mihinkään, mutta äidin etsintä oli alkanut. Tyypillisesti kumppanuusvanhemmuudessa äiti tai isä löytyy lähipiiristä, tai on vähintäänkin vanha tuttu.
– Meillä ei ollut ystäväpiirissämme sellaista ihmistä, joten meidän ainoa keinomme oli yrittää löytää äiti, ketä me emme tunteneet entuudestaan, Korkea-aho toteaa.
Haaste oli ilmiselvä.
– Miten voi ikinä luottaa tarpeeksi vieraaseen ihmiseen, että uskaltaa saada lapsen yhdessä?
Korkea-aho ja Uusi-Simola tapasivat kymmeniä naisia kahden ja puolen vuoden aikana.
– Nämä "deitit" olivat tavallaan sekoitus romanttista treffiä ja asuntonäyttöä. Oli pakko esittää suorasanaisia kysymyksiä taloudesta, terveydestä ja niin edelleen. Mutta aika paljonhan nämä keskustelut olivat arvoista ja kasvatuksesta, Korkea-aho sanoo.
Äiti
Vuonna 2022 Korkea-aho ja Uusi-Simola olivat löytäneet naisen, joka halusi jakaa vanhemmuuden heidän kanssaan.
Asiat etenivät nopeasti.
– Olimme tunteneet kolme kuukautta, kun aloimme tehdä raskausyrityksiä. Emmi on ihana ihminen ja luottamus syntyi nopeasti, Korkea-aho sanoo.
– Me kaikki kolme tiesimme, mitä haluamme ja mistä asioista kannattaa keskustella, hän jatkaa.
Ensimmäiset päätökset lapsen kasvatukseen liittyen kirjattiin aiesopimukseen. Isät pitivät ensiarvoisen tärkeänä sitä, että molemmat ovat keskenään tasavertaisia kasvatuksessa.
Korkea-aho ja Uusi-Simola päättivätkin, etteivät aio paljastaa muille ihmisille, kumpi heistä on lapsen biologinen isä.
Lapsen syntymän jälkeen edessä oli vielä yksi oleellinen päätös. Kaikilla kolmella vanhemmalla oli oma näkemyksensä pojan nimestä.
– Ei ollut helppoa. Oli pitkä lista, Korkea-aho kertoo.
Lopulta oli kolme finalistinimeä.
– Päätimme yhdessä, että sitten kun lapsi on syntynyt, niin katsomme miltä hän näyttää.
– Näytti Kaiukselta, kumpikin toteaa.