Juhani Ahoa juhlitaan monilla hilpeillä kekkereillä

Aho nostettiin jo 40-vuotisen uransa aikana kansalliskirjailijaksi, kunniatohtoriksi ja professoriksi. Aho haaveili itsekin vanhemmiten kirjallisuuden Nobel-palkinnosta.

Aho aloitti uransa sovinnollisesti klassikoiksi nousseilla teoksilla, kuten Siihen aikaan, kun isä lampun osti ja Rautatie. Nopeasti hän alkoi kuitenkin sekoittaa kirjallisia piirejä.

Uran radikaali alkupuoli

Papin tytär -teos kertoi naisten heikosta asemasta miesten maailmassa. Sitäkin suuremman kohun nostatti kuitenkin Papin rouva, joka oli naisen silmin kerrottu onneton avioliittotarina. Seuraava teos, Helsinkiin kertoi rilluttelevista ylioppilaista. Silti sitäkin enemmän paheksuntaa herätti Yksin-novelli, jossa petetty, katkera mies vieraili pariisilaisessa bordellissa.

Seestyminen tapahtui kuitenkin suhteellisen nopeasti. Lukijoilta Aho sai hyväksynnän julkaistessaan laajoja kansallisromanttisia romaaneja kuten Kalevala-aiheinen Panu, Kevät ja takatalvi ja Juha. Myös omintakeiset Lastut olivat kansan mieleen. Ne eivät olleet varsinaisia novelleja, vaan luontokuvauksia, tunnelmapaloja tai esimerkiksi lyhyitä vertauskuvallisia poliittisia kertomuksia.

Katso elokuvaohjaaja Peter von Baghin haastattelu: (Huomenta Suomi 9.9.2011)

Ahoa juhlitaan heittämällä kuperkeikkaa

Lähiajan juhlaohjelmiston mielikuvituksellisemmasta päästä on tänään Iisalmessa alkava Kuperkeikkafestivaali Juhani Ahon malliin. Teemana ovat perinneleikit ja luonto.

Helsingissä Kansalliskirjastossa juhlitaan perinteisemmin. Siellä avataan tänään näyttely, jossa on esillä esimerkiksi Ahon teosten ensipainoksia Heikki A. Reenpään kokoelmasta. Näyttelyssä on myös suurten kuvataiteilijoiden Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja vaimon Venny Soldanin kuvituksia Ahon Lastuja-kokoelmiin.

Tänään julkaistaan myös uudelleen kuvitettu Lastuja-kokoelma. Taiteilija Raimo Sallisen juhlateokseen tekemät alkuperäiset tunnelmalliset lyijykynäpiirrokset ovat nähtävänä myös Kansalliskirjastossa.

Innokasta eräretkeilijää muistetaan monin tavoin

Huopanankoskella juhlitaan Ahoa kalamiehenä. Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä voi katsella Ahon kirjoittamia eräkirjoja ja hänen suosimia kalastusvälineitään. Kerrotaankin, että Aho oli niin innokas kalamies, että naapuri Jean Sibelius joutui pitelemään nenäänsä Tuusulanjärven kävelyretkillä, kun Aho kuivatteli ulkona saaliitaan.

Seurasaaressa tehdään lauantaina tutustumisretki kirjailijan elämään tutustumalla esimerkiksi savolaiseen torppaan. Alkuvuodesta on vietetty jo muun muassa Juhani Ahon Purjeidenkuivatusiltamia, Perinnepurjehdusta ja Puutarhajuhlia.

Tutkimuksia, näyttelyitä, postimerkki, dokumentaarinen elokuva, seminaareja, paneeleita, kirjoja, juhlapuheita -vaikea keksiä miten Ahoa ei juhlistettaisi.

Kalaaseja riittää syntymäpäiväksikin

Sunnuntaina Juhani Ahon varsinaista 150-vuotissyntymäpäivää vietetään tietenkin myös Järvenpään Aholassa, Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin pitkäaikaisimmassa kodissa. Luvassa on kekkerit draamaopastuksella.

Syntymäpäivän illalliset Juhani Ahon kunniaksi ovat puolestaan hänen syntymäpaikallaan Väärnin pappilassa. Läsnä on roolihenkilöinä sekä päivänsankari itse että häntä onnittelemaan saapuvia aikalaisia.

Suomen proosakielen varhaisen kehittäjän merkkipäivää sietääkin juhlia. Juhani Aho oli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu kirjailijamme, jonka merkitys tulevalle kirjallisuudellemme oli perustavanlaatuinen.

Aho olikin ensimmäinen suomalainen, joka haudattiin valtion kustannuksella (8.8.1921). Intohimoisen kalamiehen arkkuun laskettiin hänen suosikkivapansa ja -vieheensä.

Juhani Ahon Seura ry:n sivuilta löydät vuoden monipuolisen ohjelman kokonaisuudessaan.