Juoksija Juha Väätäinen oli yksi niistä seitsemästä urheilijasta, joka sai tiistaina Helsingin Säätytalolla tämänvuotisen Pro Urheilu -tunnustuksen. Raha-arvoltaan 16 800 euron tunnustus jaettiin myös naisten jalkapallon EM-lopputurnaukseen selvinneelle maajoukkueelle sekä helmikuussa MM-kultaa voittaneelle jääpallomaajoukkueelle.
Kun tunnustukset jakanut kulttuuriministeri Tanja Karpela oli pitänyt puheen ja kehottanut palkittuja siirtymään kahville, oli Juha Väätäisellä vielä sanansa sanottavana. Väätäinen asteli puhujanpöntön taakse ja aukaisi sanaisen arkkunsa.
-Menin tunnustuksesta sanattomaksi. Kun urheilussa minulla tuli hiki, niin nyt minulla tuli kyynel. En olisi uskonut saavani tällaista, Väätäinen herkisteli.
Hän toivoi Karpelan edistävän muutamia asioita, joista suomalaisten pitäisi päästä eroon. Ensimmäisenä Väätäisen listalla oli lihavuus, joka saataisiin kuriin, jos koululiikuntaa olisi kerran päivässä. Toisena hän nimesi luovuuden edistämisen lisäämällä persoonallisuuskasvatusta. Kateus poistuisi Väätäisen mukaan arvostamalla menestystä. Menestykseen tarvitaan puolestaan rohkeutta, poikkeavuutta ja "pikkuisen hulluutta".
Ministeri Karpela kiitteli "lämpimiä sanoja" hieman hämillään.
Viimeinen sana urheilusta
Väätäinen voitti vuoden 1971 Helsingin EM-kisoissa hurjalla loppukirillä 5000 ja 10000 metrin juoksumatkat. Samana vuonna hänet valittiin Euroopan urheilutoimittajien toimesta vuoden parhaaksi eurooppalaiseksi urheilijaksi ja Suomessa Vuoden urheilijaksi. Tiistaina Pro Urheilu -tunnustuksen saanut Väätäinen osasi arvostaa asiaa.
-Tämä palautti kansallisen identiteettini ja uskoni suomalaisuuteen. Valtiovalta osoitti samalla, että olen tehnyt jotain, Väätäinen hehkutti.
Hänen mukaansa urheilijaeläkejärjestelmää pitää kuitenkin edelleen kehittää. Urheilu- ja kulttuuripuoli laahaavat hänen mielestään 35 vuotta aikaansa jäljessä.
-Rahallisesti tämä korvaa valmentaja- ja urheilija-aikani puhelut. Silloin en saanut kuin kolme kertaa rahaa harjoitteluun: 4000, 10000 ja 5000 markkaa, hän summasi.
Väätäinen haluaa kuitenkin laittaa jo pisteen urheilusta puhumiselle. Seuraavan kahden vuoden kalenteri on yhtä kurinalaisesti täytetty kuin juoksuvuosinakin.
-Olen nykyisin taidemaalari. Lähden huomenna (keskiviikkona) kotiin Espanjaan ja maalaan seuraavan kahden vuoden aikana päivittäin kaksitoista neljätoista tuntia ja teen yhteensä sata taulua, Väätäinen sanoi päättäväisesti.
-Olen laskenut, että minulla on siihen varaa ja tämä tunnustus edesauttaa sitä.
Seitsemän urheilijaa sai Pro Urheilu -tunnustuksen
Seitsemän urheilijaa ja kaksi maajoukkuetta saivat tiistaina opetusministeriön tämänvuotisen Pro Urheilu -tunnustuksen.
Viidennen kerran jaetut, suuruudeltaan 16 800 euron, tunnustukset saivat Pauli Janhonen (ammunta), Antti Tyrväinen (ampumahiihto), Marjatta Kajosmaa (hiihto), Matti Keinonen (jääkiekko), Olli Laiho (voimistelu), Pekka Kujala (yleisurheilu/ vammaisurheilu), Juha Väätäinen (juoksu), naisten jalkapallomaajoukkue 2004 sekä jääpallon maailmanmestaruusjoukkue 2004.
Lisäksi Pro Urheilu -mitalin saivat Minea Blomqvist (golf), Kalle Palander (alppihiihto), Tuula Rantanen (pesäpallo) sekä Polar Electro Oy.
Tunnustukset jakoi urheilusta vastaava kulttuuriministeri Tanja Karpela Helsingin Säätytalossa järjestetyssä tilaisuudessa.
- Olemme palkinneet urheilijoita, joiden saavutukset ovat olleet omissa lajeissaan uraa uurtavia. Tänä vuonna olemme myös palkinneet menestyneitä ja kansainvälisen läpimurron tehneitä urheilijoita. Lisäksi olemme halunneet palkita merkittävän suomalaisen urheiluinnovaation, ministeri Karpela sanoi.
- Palkinto on syntynyt vuonna 1999 urheilijaeläketyöryhmän esityksestä. Työryhmä katsoi, että merkittävän uran tehneet urheilijat olisi rinnastettavissa taiteilijoihin. Tämän mukaisesti Pro Urheilu -palkintoa on kehitetty taiteen Suomi-palkinnon suuntaan, ministeri Karpela lisäsi.
(MTV3-STT)