JSN: Murhilla ei saa hekumoida mediassa

Tapahtumista on uutisoitava, mutta on varottava sitä, että uutiset muuttuvat surulla mässäilyksi.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen uskoo, että media on kuitenkin ottanut opikseen Jokelan tapahtumista. Silloin sitä arvosteltiin tunkeilevasta ja loukkaavasta käytöksestä.

- Jokelan jälkeen monessa toimituksessa käytiin itsekriittistä keskustelua, vaikka suurin osa toimittajista käyttäytyikin ihan oikein. Tämän tyyppistä (loukkaavaa käytöstä) ei Kauhajoella ole mielestäni näkynyt, kun tietty etäisyys surevaan yhteisöön on säilytetty, sanoo Hyvärinen aamun Huomenta Suomessa.

Esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri on arvioinut, että media luo ampujista kuolemattomia toistamalla heidän nimeään ja tekemällä heidät tunnetuiksi.

Hyvärinen ei halua määritellä rajoja suoraan, mutta korostaa, että asioilla ei pidä hekumoida.

- Kyllä nimen kertominen tällaisessä kansallisessa tragediassa on välttämätöntä. En usko, että sankareita syntyy muille kuin niille, jotka ovat yhtä häiriintyneitä kuin tekijä. On mahdotonta tavallisella järjellä tajuta, mitä hän teki ja miksi.

Hyvärisen mukaan median roolia täytyy katsoa tavallisten ihmisten kautta.

- Kyllä meillä on oikeus tietää tällaisesta kansallisesta tagediasta, niin järjetön kuin se onkin. Täytyy saada tietää kuka sen teki, mitä siellä tapahtui. Ne ovat kansalaisoikeuksia ja niitä media toteuttaa. On sitten toinen kysymys, onko jossain menty liian pitkälle ja onko tietoa tarjottu liikaa. Rajan vetäminen on erittäin vaikeaa.

Kuulumisten kysely voi auttaa ahdistunutta

Väestöliiton projektikoordinaattori Samuli Koiso-Kanttila on Hyvärisen kanssa samoilla linjoilla. Hän uskoo kuitenkin, että huomiohakuinen ihminen saattaa uutisoinnin seurauksena sitä ryhtyä hakemaan.

- Luultavasti tekijä on tässä (Kauhajoen tapauksessa) tuntenut itsensä mitättömäksi ja häväistyksi useampaan kertaan elämänsä aikana, eikä ole saanut ketään kiinnostumaan tilanteestaan aikaisemmin. Lopputulos räjähti silmille.

Koiso-Kanttila sanoo, että esimerkiksi Poikien puhelimessa media kuuluu jatkuvasti.

- Kyse on lähinnä median yhteisvaikutuksesta ja sen luomista malleista ja normaaliudesta. Tämä Kauhajoen tapahtuma on kuitenkin tihkunut yllättävänkin vähän.

Koiso-Kanttila korostaa, että aggressio on normaali tunne, ei yksin hyvä eikä paha. Tunteen hallitseminen ja kanavoiminen on Koiso-Kanttilan mielestä elämän mittainen prosessi.

- Tunnetta voi seurata väkivaltaista käyttäytymistä tai sillä voi tehdä yhtä hyvin hyvää. Jos toimivaa mallia ei ole saanut lapsena, se pitää myöhemmin opetella.

Koiso-Kanttilan mukaan myös sisäänpäin kääntyneistä, pahoinvoivista nuorista pitää huolehtia siinä missä kaduilla pahaa oloaan julistavista henkilöistä.

- Usein ne, joilla menee kaikkein huonoimmin, eivät enää kykene pyytämään apua ja vetäytyvät pois. Tähän auttaa ihan kuulumisten kysyminen, kyllä lapset ja nuoret sen kertovat, mitä pienempänä sitä avoimemmin.

"Internetin valvonta lisääntyy jatkossa"

JSN:n puheenjohtaja Hyvärinen pohtii, onko Suomesta tullut liian kova yhteiskunta.

- Olisiko syytä ottaa hieman pehmeämpi ote toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan? Samoin pitää pohtia, ovatko televisio ja internet enää järkevällä tolalla. Aina kun avaa television, jotain ihmistä potkitaan tai pahoinpidellään.

Hyvärinen uskoo, että internetin valvonta lisääntyy jatkossa. Hän kaavailee myös internetin muuttuvan tulevaisuudessa toisenlaiseksi välineeksi.

- Netti on jokatapauksessa uusi teknologinen innovaatio. Ne saavat aina alkaa ilman sääntelyä. Tämän jälkeen ihmiset huomaavat, että kyllä sitä on vähän syytä katsoa päälle. Uskon, että vuosien kuluessa netti on aivan toisenlainen väline. En tarkoita, että sairaat yhteisöt poistuvat siitä kokonaan, mutta kyllä internet varmasti paremmin hallinnassa on.