Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia. Tänään julkistetussa Suomen lajien uhanalaisuusarviossa käytiin läpi yli 21 000 lajia ja niistä 10,5 prosenttia luokiteltiin uhanalaisiksi. Lajien uhanalaisuus on pahentunut verrattuna kymmenen vuotta sitten tehtyyn edelliseen uhanalaisarvioon: kymmenessä vuodessa 356 lajin tilanne on huonontunut ja 186 lajin parantunut. Kansainväliset tavoitteet lajien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämisestä eivät siis ole toteutuneet Suomessakaan.
Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä. Uhanalaistumista aiheuttavat yleensä elinympäristöjen muutokset. Esimerkiksi lahopuun väheneminen, metsien hoitotoimet ja avoimien alueiden umpeenkasvu huonontavat monien lajien tilannetta.
Metsäjänis ja hilleri vähentyneet
Suomen 74 nisäkäslajista 11 on uhanalaisia. Metsäjäniksen, saimaannorpan ja hillerin kannat ovat pienentyneet. Saimaannorppa luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi eli suurimman häviämisuhan luokkaan. Metsäjänis luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Pääsyynä lajin taantumiseen pidetään lumisen kauden lyhentymistä. Hillerin yksilömäärä ja levinneisyys on pienentynyt ja laji luokiteltiin vaarantuneeksi. Syynä hillerin vähenemiseen ovat muun muassa kilpailu minkin kanssa ja ympäristömyrkyt. Harmaahylje on ainoa nisäkäs, jonka kannan tila on selvästi parantunut. Hävinneiksi lajeiksi luokiteltiin tammihiiri, pyöriäinen ja tunturipeura. Suomen uhanalaiset nisäkkäät ovat naali, saimaannorppa, ahma, susi, ilves, karhu, hilleri, liito-orava, euroopanmajava, pikkulepakko ja ripsisiippa.