Jätteiden poltto etenee myötätuulessa, mutta hitaasti

- Karkeasti sanoen meillä voisi olla noin miljoona tonnia polttokelpoista jätettä, jolle ei parempaa hyödyntämismuotoa ole olemassa, Tiilikainen kertoi.

- Eteenpäinmeno on kuitenkin aika hidasta, koska hankkeista on uutterasti valitettu.

Jätevoimalahankkeita on Suomessa vireillä toistakymmentä, mutta niistä läheskään kaikki eivät toteudu, koska jätteitä ei riitä kaikkiin laitoksiin poltettavaksi.

- Laitosten ei pitäisi joutua kilpailemaan jätteistä. Kyseessä on isot investoinnit, joten täytyy lähteä siitä, että polttoainetta on. Toistaiseksi ei ole riittävyysongelmaa, Tiilikainen arvioi.

Kovin suurta huolta jätteiden polton aiheuttamista ympäristöhaitoista ei ole syytä kantaa. Ministeriön ympäristöneuvos Markku Hietamäki arvioi, että nykyteknologialla jätevoimaloiden päästöt jäävät suhteellisen pieniksi.

- EU-direktiivi ei kuitenkaan rajoita liikenteen päästöjä, jotka voisivat muodostua ongelmaksi varsinkin isoissa voimaloissa lähellä isoja asutuskeskuksia, Hietamäki huomauttaa.

Massapolton ohella myös jätteiden rinnakkaispoltto on lisääntymässä. Tällä tarkoitetaan sitä, että jätteitä poltetaan yhdessä esimerkiksi turpeen ja puuhakkeen kanssa.

Jätevoimalahankkeita vireillä ympäri Suomea

Suomen ympäristökeskus (Syke) puoltaa jätevoimaloiden rakentamista. Johtava asiantuntija Risto Saarinen pitää kaatopaikkoihin nojautuvaa jätteenkäsittelyä kivikautisena.

- Kaatopaikalta pitäisi saada biohajoava orgaaninen jäte kokonaan pois. Jätteenpoltto on yksi keino vähentää kasvihuonekaasuja. Vielä jätteenpolttoakin parempaa olisi tietysti, että jätteiden syntyä ehkäistäisiin, Saarinen sanoo.

Nykyisin toiminnassa on vain kaksi jätevoimalaa, Turussa ja Riihimäellä. Lisäksi Kotkan Korkeakoskelle rakennetaan laitosta, jonka on määrä valmistua vielä tämän vuoden aikana.

Jätevoimaloita kaavaillaan Uudenmaan hankkeen ohella ainakin Ouluun, Hämeenkyröön Pirkanmaalla, Jyväskylään, Lahteen sekä myös Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen. Lisäksi Turussa on suunniteltu toiminnassa olevan jätevoimalan laajentamista.

Valtaosa jätevoimaloissa tuotettavasta energiasta on lämpöä, kun taas pieni osa on sähköä.

- Olisi edullista sijoittaa jätevoimalat teollisuuskohteisiin, joissa lämmölle on jatkuva tarve, Saarinen arvioi.

Kaatopaikat tulevat halvemmiksi

Saarisen mielestä jätevoimaloiden rakentaminen on jäänyt vähäiseksi, koska nykyiset toimintatavat ovat jätteiden polttoa edullisempia. Esimerkiksi Norjassa on runsaat 20, Ruotsissa vajaat 30 ja Tanskassa yli 30 jätevoimalaa.

Saarinen katsookin, että jätevoimaloiden maineen pilasi Helsingissä toiminut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka suljettiin vuonna 1983 päästöjensä vuoksi.

- Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen piipun varjo on ollut niin pitkä, että keskustelu on ollut vaikeata. Siitä on äärimmäisen huonot muistot.

(MTV3-STT)