Maallikko on ollut ymmällään Janne Katajan hometalokiistan taustoista ja oikeuden päätöksestä.
Paljon julkisuutta saaneessa Janne Katajan hometalokiistassa puolueettomana asiantuntijana todistanut HTT-tavarantarkastaja Tapio Kemoff pitää tapausta tyyppiesimerkkinä huonosti tehdystä kuntotarkastuksesta ja sen seurauksista.
– Tämä on tyyppiesimerkki siitä, kuinka kuntotarkastusraporttiin on kirjoitettu asioita, joita maallikko ei ymmärrä. Nämä ovat vakavia asioita, jos maallikko ei ymmärrä jossain olleen pienen vedenvaluman johtavan jopa kattorakenteiden purkamiseen. Maallikko voi ajatella, että siihen maalataan vain uudet maalit päälle ja se on sillä selvä, Kemoff kertoo MTV3.fin Viihdeuutisille.
Asiaa seuranneita on kummastuttanut käräjäoikeuden päätös, jonka mukaan Katajien olisi pitänyt suorittaa kuntotarkastajan vaatimat lisätutkimukset. Koska Katajat eivät suorittaneet lisätutkimuksia, ei myyjä ollut vastuussa aiheuttamistaan homeongelmista. Janne Katajan mukaan kuntotarkastuksessa ei ollut kyseistä pyyntöä, vain ainoastaan toimenpidesuunnitelma.
Noin sadassa oikeudenkäynnissä puolueettomana asiantuntijana kuultu Kemoff muistuttaa kuitenkin, että kuntotarkastajan ohjeissa sanotaan kuntotarkastuksen tekevän kuntotarkastajan olevan velvoitettu tekemään lisäselvityksiä, jos huomataan riskihavainto.
– Rakennustieto on julkaissut suositusohjeen, jossa sanotaan yksilöidysti mitä kuntotarkastajan pitää tehdä. Jos on jotain huomautettavaa, niin kuntotarkastajan pitää itse avata rakenne ja selvittää asia tarkemmin.
Janne Katajan mukaan kuntotarkastuksen tehneellä tarkastajalla ei ollut rakennusalan koulutusta, vaan tämä oli käynyt vain joitakin kuntotarkastuskursseja.
Janne ja Ulla Kataja ostivat vuonna 2008 satavuotisen talon Riihimäeltä. Ennen talon ostopäätöstä tehdyssä kuntotarkastuksessa huomattiin ongelmia, ja niistä tehtiin toimenpidesuunnitelma. Katajat ehtivät asua talossa kahden vuoden ajan, ja he tekivät noin 90 prosenttia ehdotetuista toimenpiteistä.
– Jos kuntotarkastaja pyytää tehdä lisätutkimuksia, on tärkeää kertoa tarkasti minkälaisista lisätutkimuksista on kyse. On myös tyypillistä, että kiinteistönvälittäjät painostavat kauppoihin. Ostaja ei ehdi miettiä, mitä esimerkiksi kuntotarkastuksessa ilmitulleet asiat tarkoittavat. Ja jos lisäselvityspyyntöä ei ole yksilöity, ei maallikko voi ymmärtää kyseessä olevan mahdollisesti vakavia seurauksia olevat asiat, Kemoff kertoo.
"Ei linjassa aikaisempien päätösten kanssa"
Puolueeton tavarantarkastaja on ollut asiantuntijana noin sadassa oikeudenkäynnissä. Riihimäen käräjäoikeuden päätös ei ole linjassa aikaisempien päätösten kanssa. Laissa määrätään myyjän olevan vastuussa viiden vuoden ajan. Riihimäen käräjäoikeuden päätöksen mukaan vastuu ei ole kuin kaksi vuotta.
– Käräjäoikeuksien taso vaihtelee erittäin paljon. Ikävä kyllä joskus tulee tällaisia päätöksiä, jotka tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Tämä päätös ei ole ollut linjassa aikaisempien hometalokiistojen päätösten kanssa, vaan se on kääntynyt täysin päinvastaiseksi. Epäilen, että muutoksia tulee hovioikeudessa.
Paljon julkisuutta saanut hometalokiista on puhututtanut paljon kansaa turuilla ja toreilla. HTT-tavarantarkastajan mukaan on hyvä, että asiasta keskustellaan julkisesti, sillä samanlaisia oikeusprosesseja käydään julkisuudelta piilossa koko ajan.
– On hyvä, että kuntotarkastusten tasosta on alettu keskustella julkisesti. Olen mukana työryhmässä, jonka tarkoituksena on parantaa kuntotarkastajien ohjeita, jotta samanlaisia oikeudenkäyntejä ei tarvitsisi tulevaisuudessa enää käydä.
(MTV3)