Ipswich on rautateitse vain reilun tunnin matkan päässä Lontoosta, mutta monella muulla mittarilla tuo etäisyys on huomattavasti pidempi. Matka halki englantilaisen maalaismaiseman päätyy Ipswichin asemalle, josta vain kivenheiton päässä on Portman Road – Ipswich Townin kotiareena.
Eipä Ipswichiä ainakaan Suomessa asti juuri muusta tunnetakaan kuin jalkapalloseurastaan. Town nousi jalkapallomaailman tietoisuuteen hämmästyttävällä tempullaan kaudella 1961-62. Se vei historiansa ensimmäisellä pääsarjakaudella suoraan mestaruuden kaikkien hämmästykseksi, ja 1970-80-luvuilta seura muistetaan hyvin taistelustaan kärkikastissa useana kautena.
Jos on Ipswich pieni kaupunki englantilaisella mittapuulla, on myös Town pieni seura verrattuna Valioliigan suuriin. Bobby Robsonin manageroimana Englannin huipulle noussut ryhmä on sittemmin joutunut tyytymään vaatimattomampiin saavutuksiin, ja syksystä 1986 lähtien Ipswich on pelannut ylimmällä sarjatasolla vain viisi kautta.
Viime kausi kaatui suurista odotuksista huolimatta katastrofaaliseen alkuun, mutta nyt Portman Roadilla soi iloisempi sävel. Ipswich on elokuusta saakka keikkunut Valioliigan kärkisijoilla, ja nousu Valioliigaan alkaa olla jo kaikkien huulilla, vaikka kaudesta on takana vasta puolet.
"Uskomaton henki"
Tulevana lauantaina nykyisen Championshipin kärkikamppailussa Portman Roadilla vierailee pisteen turvin kärkipaikalla oleva Wigan. Wigan on määrätietoisella työllä ja isolla rahalla viime vuosien aikana noussut vahvasti, mutta jalkapallonostalgikon sydän on lauantaina kotijoukkueen puolella. Perinteet ennen kaikkea - etenkin kun vastustaja tulee kaupungista, jossa rugby on edelleen ykköslaji.
Suomalaisittain Ipswichin seuraamiseen on toki myös yksi ilmeinen syy: Shefki Kuqi. Maajoukkuekärki on tähän mennessä viimeistellyt kuluvalla kaudella kymmenen osumaa ja kuuluu joukkueen vakiomiehiin. Yhdessä niin ikään kymmenen maalia viimeistelleen kärkiparinsa Darren Bentin kanssa Kuqi muodostaa kenties sarjan pelätyimmän kärkiparin.
Ipswich on tehnyt tällä kaudella eniten maaleja Championshipissa, mutta myös oma pää on ropissut varsin tiheään tahtiin. Joukkue kuitenkin uskoo itseensä kuin vuoreen, ja takaisku tai kaksikaan ei saa päitä notkahtamaan. Tavoitteet ovat korkealla ja usko omiin kykyihin kova.
- Hyvä esimerkki oli joulukuun alussa Crewe'ta vastaan vieraissa. Olimme tauolla 0-2 tappiolla ja nousimme lopulta 2-2-tasapeliin. Moni luuli silloin, että olimme tyytyväisiä noustuamme vieraskentältä kahden maalin takaa tasoihin. Näin ehkä pitäisi olla, mutta me olleet, Kuqi miettii.
- Me teimme kaksi maalia, mutta tiesimme että olisimme voineet tehdä vielä enemmän. Ei meille riitä tasapeli – tuli se miten tahansa – jos voitto on otettavissa. Tällaiset nousut tosin kertovat siitä, että joukkueessa on todella uskomaton henki tällä hetkellä.
Samaa todisti edellisviikonlopun vieraspeli Queen’s Parkia vastaan. Maalin johto vaihtui pikavauhtia 1-2-tappioasemaksi, ja taas Ipswich joutui lähtemään vieraskentällä tappioasemassa toiselle jaksolle. Pisteet matkasivat lopulta Kuqin ja kumppaneiden mukaan maalein 2-4.
- Hyvä voitto ilman muuta, ei siitä ole kysymys. Mutta se oli myös ansaittu voitto, me olimme parempia ja meillä oli enemmän paikkoja. Ei tietysti ole helppoa joutua tappioasemaan, mutta me luotamme nyt itseemme niin vahvasti että tiedämme pystyvämme nousemaan.
Vuodenvaihteessa paljon pelissä
Englannissa puhutaan usein siitä, miten ratkaisevaa on onnistua joulun ja uuden vuoden ajan tiukassa ottelutahdissa raskailla kentillä. Tälläkin kaudella yhdeksässä päivässä tahkotaan neljä ottelua ja myös Kuqi myöntää, että tuossa putkessa on saatava onnistumisia.
- Kautta on nyt puolet takana, ja moni ei uskonut syksyllä että olisimme tässä vaiheessa näissä asemissa. Wigan-ottelu on tietysti tärkeä, mutta nuo vuodenvaihteen pelit ovat ehkä vieläkin tärkeämpiä. Jos pystymme säilyttämään asemamme vielä niiden yli, niin ainakin itse lasken meidät todella vahvaksi nousijaehdokkaaksi, Kuqi mietti.
Ipswich on sarjan pelaavimpia joukkueita, ja kenttien paraneminen kevättä kohden on oletettavasti Ipswichille edullista. Pahimman kelirikkoajan otteluiden selvittäminen kunnialla olisi hyvä saavutus. Kuqi myöntää tämän pitävän paikkaansa, mutta nostaa vielä tärkeämpänä esille toisen asian.
- Meidän itseluottamuksemme ja joukkuehenkemme kasvaa jokaisen hyvän tuloksen myötä. Jos nyt otamme hyvin pisteitä joulun jälkeen, ovat ne taas hiukan korkeammalla, ja silloin meitä on jatkossa entistä vaikeampi voittaa, Kuqi sanoo.
Lausunto viittaa epäilyttävästi tyypilliseen jalkapalloliturgiaan, jossa puhutaan kauniisti sanomatta oikeastaan yhtään mitään. Kuqi kuitenkin jatkaa.
- En minä ainakaan ole kokenut tällaista joukkuehenkeä aiemmin. Me todella haluamme voittaa ja voittaa joukkueena. Hyvä esimerkki on se, että vielä viime keväänä – tänä alkusyksynäkin – kun teimme maalin, niin maalintekijä juhli sitä vähän kuin omissa oloissaan ja itsekseen. Nyt kun teemme maalin, siellä on yhdessä kasassa takuuvarmasti jokainen pelaaja. Ehkä maalivahtia lukuun ottamatta, kuvaa Kuqi.
Ipswich ei ryve rahoissa ja manageri Joe Roylen budjetti on todella tiukka. Viime viikolla Ipswich teki ensimmäisen pelaajahankintansa rahalla kolmeen vuoteen. Laituri Darren Currie siirtyi Brightonista 250 000 punnalla. Tämä osoittaa Kuqin mukaan sitä, että joukkue todella tähtää ylöspäin.
- Meillä on edelleen hyvin kapea rinki, onneksi olemme säästyneet loukkaantumisilta. Pari uutta kaveria on tullut, ja he tuntuvat pääsevän heti sisään joukkueeseen. Syksy on ollut meiltä hyvä, ja jatko näyttää ehkä vielä paremmalta, Kuqi miettii.
Kannattajat ihmeissään
Kuqi siirtyi Ipswichiin reilu vuosi sitten Sheffield Wednesdaystä. Suuri suomalainen oli Ipswichin kannattajille toki jollain lailla tuttu jo vastustajan paidassa, mutta manageri Roylen aivoituksiin Kuqin hankinnan osalta suhtauduttiin melkoisen ristiriitaisesti. Tiedettiin että suomalainen osaa tehdä maaleja, mutta Kuqin käyttökelpoisuutta Ipswichin "pelaavalle" ryhmälle epäiltiin yleisesti.
Ipswich rämpi – yllättäen – silloisen Ykkösen pohjamudissa Kuqin liittyessä ryhmään. Tuskin oli pelkkää sattumaa, että itäanglialaiset aloittivat samaan aikaan hurjan kipuamisensa sarjataulukossa. Toki Kuqi ei ollut yksin nostamassa joukkuetta aina nousukarsintoihin saakka, mutta oma merkittävä osuutensa 11 maalia 36 liigaottelussa viimeistelleellä hyökkääjällä eittämättä oli.
- Ei se ihan pelkkää sattumaa voinut olla. Aloitimme nousun oikeastaan juuri silloin, kun minä tulin ryhmään. Tuntuikin vähän ihmeelliseltä, että kevään ratkaisupeleissä vastuuta ei sitten enää tullut samaan malliin, Kuqi itse muistelee.
Kuqin kauteen mahtui toki kuivempiakin kausia, ja manageri Royle sanoi keväällä näkevänsä suomalaisen ennemmin vaihtopenkiltä tulevana uutena voimana. Ehkä enemmän taitopelaamiseen nojautunut kokoonpano ei kuitenkaan pystynyt kaivattua nousua tuomaan, vaan nousukarsinnoissa West Ham osoittautui niukasti vahvemmaksi.
Reilu vuosi ei ole saanut Ipswichin kannattajiin juuri minkäänlaista yksimielisyyttä Kuqin suhteen. Espanjalaisen Pablo Counagon penkkikomennusta ihmetellään ja muistutetaan Counagon olevan "paljon Kuqia taitavampi" pelaaja. Toisaalta myönnetään, että sitoutuminen, taistelutahto ja päättäväisyys ovat "Kosovon härällä" huomattavasti korkeammalla tasolla. Toki Kuqilla on myös puolestapuhujansa, jotka vetoavat ennen kaikkea siihen kieltämättä vahvaan argumenttiin, että mies tekee maaleja.
Alkusyksystä yksi keskustelunaiheista oli Kuqi ja Valioliiga. Valtaosaltaan suomalaisen "valioliigakelvottomaksi" tuominnut keskustelu on sittemmin vaiennut, ja esille on noussut yhtenä uusista aiheista Kuqi ja Bent. Nuori kärkimies Darren Bent on monen suurseuran tähtäimessä, ja Ipswich pitää hänestä kiinni kynsin hampain. Esille on alkanut nousta ääniä, joiden mukaan Kuqi-Bent itse asiassa on Ipswichille ihanteellinen kärkipari. Kaksi erityyppistä pelaajaa, joissa kummassakin on omat särmänsä mutta jotka täydentävät hyvin toisiaan.
Jalkapallossa on lopulta kyse nimenomaan maalinteosta. Marraskuun viimeisenä lauantaina Portman Roadilla Kuqi iski liigamaalinsa numero 50 Brightonin verkkoon – maaleja hän on Englannin kentillä tehnyt enemmän kuin kukaan toinen suomalainen. Pallon upotessa verkkoon Kuqin laukauksesta 1-0 päättyneen ottelun avausjaksolla kukaan katsomossa ei ollut eri mieltä Kuqin merkityksestä Ipswichille. Vain pieni katsomonosa jätti huutamatta suomalaisen nimeä – Brightonin kannattajat.
Kuqi nousi maalinsa kunniaksi tavaramerkikseen tulleeseen syöksytuuletukseen. Kukaan muu ei tuuleta maalejaan kuten Kuqi. Eikä "Shef" tee monia muitakaan asioita kentällä kuten muut. Normaalilla jalkapalloilijan mittapuulla Kuqi ei ehkä ole kummoinen pelaaja. Häntä voi kuitenkin todella verrata vain yhteen mittapuuhun - Shefki Kuqin mittapuuhun. Ipswichin kannattajat voivat jatkaa loputonta pohdiskeluaan siitä, millainen pelaaja numero 32 on. Varmaa on vain se, että heidän joukkueessaan pelaa maailman ainoa Shefki Kuqi. Ja se on näinä yhdenmukaisuuden päivinä iso asia.
Tässä vaiheessa kautta näyttää siltä, että Ipswichin nousu Valioliigaan saattaa hyvinkin olla totta keväällä. Miten nykyjoukkue Valioliigassa menestyisi ja onko Kuqi osa ensi kauden joukkuetta. Näitä kysymyksiä on turha pohtia vielä, ei pohdi Kuqikaan. Vain se, että toukokuussa Ipswich on kahden parhaan joukossa, merkitsee jotain - niin kannattajille, seuralle, joukkueelle kuin Shefki Kuqillekin.
Teksti: Mika Kuismanen
(MTV3)