Suomen MM-joukkueessa Pariisissa oli kaksi urheilijaa yli muiden. Mikaela Ingberg taisteli selkävaivaisena neljänneksi keihäänheiton finaalissa ja Jukka Keskisalo ylitti odotukset 3000 metrin esteiden yhdeksännellä sijallaan ja kahdella ennätysparannuksellaan.
Myös kuulantyöntäjät Tepa Reinikainen ja Ville Tiisanoja sekä keihäsmies Aki Parviainen täyttivät pistesijojensa ansiosta valintakriteerit, ja keihäänheittäjä Taina Kolkkala sijoittui finaalissa kymmenenneksi.
-Kokonaisuutena joukkue saa arvosanan tyydyttävä. 16 parhaan joukossa oli lisäksi viisi urheilijaa, mutta joukkueesta kymmenen urheilijaa jäi 20. sijalle tai sitä heikommaksi. Heidän suorituksensa oli välttävä, Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Into Turvanen arvioi.
Turvanen analysoi STT:n pyynnöstä kisajoukkueen urheilijoiden mahdollisuudet ennen Pariisia ja arvioi samaan tapana heidän tekemisensä kisojen päätteeksi.
Miesjuoksijat
Viime vuonna 100 metrin EM-finaalissa kirmaissut Markus Pöyhönen hyytyi Pariisissa jo ensimmäisiin alkueriin. Turvasen mukaan Pöyhösellä ja hänen valmentajallaan Asser Pettisellä on mietinnän paikka. Selvitettävä on, miksi kunto putosi loppukaudesta.
-Markuksen suoritus oli pettymys kaikille, Turvanen totesi.
Kovin hyvin ei sujunut Wilson Kirwallakaan, jonka tämän kauden taso ei riittänyt jatkopaikkaan 800 metrillä.
-Pitää olla 1.44:n tai vähintään 1.45:n tasolla, että pääsee toiselle kierrokselle, mutta ei Wilsonin juoksu ollut taktisestikaan kovin hyvä, Turvanen sanoi.
Estejuoksija Jukka Keskisalo sen sijaan osoitti, että hänen kehityksensä on menossa hyvään suuntaan.
-Jukan juoksut olivat yllätyksenä samaa luokkaa kuin Janne Holmenin maraton viime vuonna. Sekä aika että sija olivat yllätyksiä, vaikka Keskisalolla olikin hyviä juoksuja alla koko kesältä, Turvanen kuvasi, mutta muistutti, ettei Keskisalosta sentään kannata odottaa olympiavoittajaa ensi vuonna.
Jussi Utriaiselle ensimmäinen arvokisamaraton oli kova koulu. Kokemattomuus kostautui, kun Utriainen seurasi hänelle turhan lujaa lähtenyttä kärkiporukkaa. Sammuminen oli totaalinen 25 kilometrin kohdalla.
Aitureista Matti Niemi sai Pariisissa kaksi juoksua, mutta ajat jättivät toivomisen varaa.
-Matti ei oikein löytänyt omaa itseään. Hänellä oli aika paljon viime hetken nippelioppia muun muassa tekniikan ja piikkareiden osalta, eivätkä ne oikein enää kuulu MM-kisavaiheeseen, Turvanen kommentoi välierissä uusilla piikkareilla juossutta Niemeä.
Ari-Pekka Lattu sortui 400 metrin aidoissa osin kokemattomuuteen ja maksoi oppirahoja karsiutumisellaan, mutta Turvanen uskoo Latun yltävän Ruotsi-ottelussa taas ennätyksen kimppuun.
Kenttälajien miehet
Korkeushyppääjä Oskari Frösenistä Turvanen oli jo ennakkoon sitä mieltä, ettei häntä olisi pitkän loukkaantumisen ja kilpailutauon takia kannattanut valita joukkueeseen. Karsinta osoitti saman: Frösenin hyppytuntuma oli kadoksissa.
-Tietysti on jälkiviisasta sanoa, mutta kun sairaana lähtee kisoihin, ei voi mitään odottaakaan, Turvanen totesi.
Matti Mononen saa Turvaselta synninpäästön, sillä nuorukainen tsemppasi hyvin seiväskarsinnassa pohjekrampeista huolimatta. Jatkopaikkaa hän tuskin olisi saavuttanut ilman jalkaongelmiakaan.
Kuulassa Tepa Reinikainen ja Ville Tiisanoja saavuttivat pistesijat ja työnsivät jo karsinnassa hyvin, vaikka valmistautuminen jäi vähäiseksi. Ennen karsintaa kuulamiesten linja-auto ajeli edestakaisin matkalla harjoituskentälle.
-Jatkossa miesten pitää keskittyä siihen, että energiatalous on kunnossa, koska samana päivänä työnnettävä kaksiosainen kisa vaatii paljon. Finaalissakin vain kaksi työntäjää paransi viimeisellä kierroksella, Turvanen sanoi.
Conny Karlssonin tarina oli samansuuntainen kuin Frösenin: sappivaivojen poteminen vei voimat ja vähensi harjoittelua tärkeään aikaan.
-Kalevan kisoissa Conny työnsi kuitenkin hyvin, joten siihen nähden Pariisi ei vastannut odotuksia.
Olli-Pekka Karjalainen joutuu myös mietintätöihin valmentajansa Arto Rinta-ahon kanssa.
-Olli-Pekka heitti koko kesän epävarmasti ja onnistui vain Kalevan kisoissa. Analyysiksi ei riitä se, että näin vain kävi. Olli-Pekka heitti samanlaisia kaaria jo 19-vuotiaana, Turvanen tukisti moukarimiestä.
Aki Parviainen ei pystynyt nousemaan Turvasen toiveiden mukaan 85-87 metrin mieheksi MM-finaalissa, mutta toi kuitenkin pistesijan. Se on enemmän kuin keskikesällä uskallettiin odottaa.
Naisurheilijat
Johanna Manninen ei ollut Pariisissa enää samassa vireessä kuin heinäkuussa tai Edmontonin MM-kisoissa 2001. Manninen kuuluu 200 metrillä noin 25 parhaan joukkoon maailmassa, mutta Turvanen on huolissaan siitä, mitkä askeleet vievät Mannista eteenpäin, kun tulossa on pari maailmanluokan kisaa.
Johanna Halkoahon karsintaesitystä Turvanen piti heikohkona, koska pituuden finaalipaikka olisi ollut otettavissa 653:n tuloksella. Halkoaholla ja kolmiloikkaaja Heli Koivula-Krugerilla on ollut tällä kaudella yhteisenä piirteenä se, että joka kisassa on tullut vain yksi tai kaksi oman tason mukaista hyppyä.
-Kun kuudestakin hypystä onnistuu vain yksi tai kaksi, karsinnassa on aika vaikea tehdä tulosta kolmella yrityksellä, Turvanen totesi.
Moukarissa Sini Pöyry heitti karsinnassa suunnilleen samaa tasoa kuin koko kesän, mutta ei pystynyt venymään.
-Ensimmäinen heitto meni harakoille ja kaksi muuta suunnilleen samaan reikään, Turvanen kuvasi.
Keihäässä Mikaela Ingberg osoitti, että kun keihäs lähtee aina oikeaan asentoon, hyvän tuloksen voi tehdä huonommassakin fyysisessä vireessä.
-Mikaela on heittäjä viimeisen päälle ja erittäin kova tsemppaaja, Turvanen ihasteli vaasalaista, jonka edellisestä terveenä heitetystä kisasta oli pitkälle toista kuukautta.
Taina Kolkkala oli keihään kymmenes, mitä ei Turvasen mukaan pidä aliarvioida. Kolkkalan kohdalla on kuitenkin selvä, että hänellä olisi fyysisten edellytysten mukaan resursseja paljon parempaan. Keihään hallinta on kuitenkin huono, kuten karsintaan juuttuneella Paula Huhtaniemellä.
-Paulalla oli ennen Pariisia kaksi hyvää heittoa ja muut huonoja, Turvanen muistutti eikä pitänyt Huhtaniemen karsiutumista yllätyksenä.
Lue myös:
Kanerva: Liiton kaikki kapasiteetti MM-menestyksen hyväksi
Suomalaisurheilijoiden sijoitukset 9. MM-kilpailuissa:
Miehet:
100 m: 49) Markus Pöyhönen 10,63.
800 m: 48) Wilson Kirwa 1.49,74.
Maraton: 65) Jussi Utriainen 2.29.03.
3000 m esteet: 9) Jukka Keskisalo 8.17,72 (alkuerissä aiempi ennätys 8.22,41).
110 m aidat: 23) Matti Niemi 13,86 (alkuerissä 13,69).
400 m aidat: 28) Ari-Pekka Lattu 50,19.
Korkeus: 27) Oskari Frösen 220.
Seiväs: 20) Matti Mononen 550.
Kuula: 7) Tepa Reinikainen 20,45 (karsinnassa 20,55), 8)
Ville Tiisanoja 20,09 (20,37), 24) Conny Karlsson 19,17.
Moukari: 14) Olli-Pekka Karjalainen 76,20.
Keihäs: 5) Aki Parviainen 83,05 (karsinnassa 78,91).
Naiset:
200 m: 24) Johanna Manninen 23,42 (ensimmäisissä alkuerissä 23,43).
Pituus: 15) Johanna Halkoaho 641.
Kolmiloikka: 15) Heli Koivula-Kruger 14,10.
Moukari: 15) Sini Pöyry 65,01.
Keihäs: 4) Mikaela Ingberg 62,20 (karsinnassa 60,89), 10) Taina Kolkkala 57,50 (58,94), 20) Paula Huhtaniemi 55,06.
(MTV3-STT)