Hyvästit Neuvostoliitolle 20 vuotta sitten

Neuvostoliiton hajoamisesta tulee tänään kuluneeksi tasan 20 vuotta. Seitsemän vuosikymmentä elänyt suurvalta luhistui lopulta parissa kuukaudessa poliittisen ja taloudellisen kriisin kiihtyessä.

Maan hajoaminen oli monivuotinen prosessi, jota vauhditti presidentti Mihail Gorbatshovin 1980-luvulla aloittama uudistuspolitiikka. Perestroika ja glasnost eivät kuitenkaan pelastaneet ulospääsemättömään taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin ajautunutta suurvaltaa, vaan ongelmat syvenivät entisestään.

Neuvostoliiton valtionpankin viimeinen johtaja Viktor Gerashenko kertoo taloustilanteen olleen vaikea muun muassa siksi, että sotateollisuuteen panostettiin vahvasti.

– Sotateollisuudessa työskennelleillä oli liian paljon valtaa ja esimerkiksi tankkeja valmistettiin enemmän kuin oli tarpeen, Gerasenko selventää.

Jeltsin syrjäytti Gorbatshovin

Vuoden 1991 elokuun vallankaappausyrityksen kukistuminen kiihdytti hajoamisprosessia edelleen ja valta siirtyi käytännössä jo silloin Boris Jeltsinin johtamalla Venäjälle. Joulun alla Jeltsin oli jo täysin syrjäyttänyt Gorbatshovin.

Neuvostoliiton valtionpankin viimeinen johtaja

– Jeltsin oli jotenkin paljon konkreettisempi johtaja ja hän tuntui kansasta läheisemmältä kuin Gorbatshov, kuvailee Gerasenko.

Neuvostotasavaltojen itsenäisyyspyrkimykset kiihtyivät entisestään 1990-luvulla jalopulta tiukasti keskusjohtoinen valtiorakenne purkautui.

Meno kuin 90-luvulla

Neuvostoliitosta irtautui 15 itsenäistä valtiota, joiden talous oli kuralla ja tulevaisuus oli epävarmaa.

– Olimme tuolloin sinänsä valmiita markkinatalouteen, mutta vain kuluttajanäkökulmasta, emme teollisuutemme puolesta.

Tutkija Maria Lipman Moskovan Carnegie-keskuksesta näkee 1990-luvun tapahtumissa ja nyt Venäjällä vellovissa mielenosoituksissa yhtäläisyyksiä.

– Ajankohta käy tällä kertaa yksiin mielenosoitusten kanssa, jotka ovat suurimpia sitten 1990-luvun alun. Tapahtumia tietenkin vertaillaan ja niissä nähdään symboliikkaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat