HUS: Ongelmatapaukset karsiutuvat työhönotossa

Poliisin tutkittavana oleva, hoitajan tekemäksi epäilty myrkytysjoukkosurma on herättänyt kiivaan keskustelun siitä, miten olisi mahdollista karsia häiriintyneet tai potentiaalisesti vaaralliset työntekijät terveydenhuollosta.

Maan suurimman sairaanhoitopiirin, HUSin, hallintoylihoitaja Kaarina Toppa sanoo, että hakijan taustat selvitetään työhönotossa.

Topan mukaan jokaisen HUSiin uutena työntekijänä tulevan hoitajan taustat tarkastetaan työhönottotilanteessa niin hyvin kuin suinkin.

- Tarkastamme henkilöstä koulutuksen ja työhistorian. Jos työhön tulevalla on esimerkiksi paljon lyhytaikaisia työsuhteita terveydenhoitoalalla ja pitkiä taukoja pestien välillä, pyrimme selvittämään mistä nuo tauot johtuvat.

Toppa sanoo, että HUSin rekrytoinnissa työskentelee asiantuntijoita, jotka kyllä haastattelutilanteessa huomaavat jos jokin asia on pielessä.

- Perustarkastuksen jälkeen tehdään haastattelu. Silloin tällöin tulee vastaan hakijoita, jotka eivät vakuuta.

Esimerkiksi kerran olen jättänyt palkkaamatta henkilön, jolla ei väittämästään huolimatta ollut alan tutkintoa.

Asia selvisi vasta haastattelussa, Toppa kertoo.

Suuri vaihtuvuus tuottaa päänvaivaa

HUSissa on krooninen pula keikkatyöläisistä, erityisesti sairaanhoitajista.

Toppa kertoo, ettei tarkemmin tiedä kuinka tarkkaan keikkatyötä hakevien taustoja selvitellään. HUSista työtä hakevan rikostausta selvitetään olemassa olevan lain mukaan, eli ainoastaan lasten kanssa työskenteleviltä vaaditaan rikostaustaote. Muihin tehtäviin hakevilta hoitajilta rikostaustaselvitystä ei edellytetä.

- Siitä olen kuitenkin varma, ettei tänne ketä tahansa töihin tule. Luotan rekrytoijiin ja heidän ammattitaitoonsa.

Hoitajien sijaisista on jatkuva pula. Erityisesti lyhyisiin sijaisuusjaksoihin voi olla vaikeuksia löytää tekijöitä.

Sijaistenkin rekrytoinnissa pyritään Topan mukaan tarkastamaan kaikki olelliset tiedot, pääsääntöinen metodi on haastattelu. Tarkemmin hän ei kuitenkaan tiedä, minkälainen selvitys keikkatyöläisistä, esimerkiksi sairaanhoitajan sijaisista, tehdään.

HUSin lääkekontrolli tiukka

Joukkosurmaepäilyn myötä on noussut myös keskustelu hoitohenkilökunnan lääkevarkauksista ja lääkkeiden väärinkäytöstä. Toppa toteaa, että esimerkiksi unilääkkeisiin tai huumaaviin lääkkeisiin tavallisella perushoitajalla ei ole oma-aloitteisesti pääsyä, vaan potilaan lääkintä taphtuu aina lääkärin määräyksestä.

Sairaanhoitaja voi niihin päästä käsiksi, mutta HUSissa lääkevarkaudet on pystytty estämään melko hyvin, Toppa kertoo

- Tässä myrkkyhoitajan tapauksessahan hoitaja varasti lääkkeitä työskennellessään yksityisessä sairaalassa. En tiedä, minkälainen käytäntö siellä on, mutta HUSissa lääkekontrolli on tiukka.

Sen Toppa myöntää, että HUSin kaltaisessa jättiorganisaatiossa erityisen tarkat työhöntulotarkastukset olisivat vaikeita järjestää.

- Noudatamme vain olemassa olevaa lakia.

On mahdollista, että hoitajina työskentelee henkilöitä, jotka eivät aivan kaikkia muodollisia kriteereitä täytä, mutta HUSin mielestä kyseessä olisi "teoreettinen marginaalitapaus".

MTV ei perjantaina tavoittanut Suomen lähi- ja perushoitajaliittoa Superia antamaan näkemystä terveydenhuollon rekrytointia ja hoitajien taustojen selvittämistä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) sanoi aiemmin tällä viikolla hoitajakohun yhteydessä, että olisi valmis harkitsemaan hoitoalalle tulevien rikostaustan selvittämistä nykyistä laajemmin.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat