Huoli talousveden riittävyydestä aiheeton

Viime vuonna alkanut pitkä kuiva jakso on pudottanut pohjaveden pintaa ja kuivattanut haja-asutusalueiden kaivoja. Tilanne ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen ja se korjautuu hitaasti, mutta varmasti.

-Huoli makean veden loppumisesta on turha. Meillä Suomessa makea vesi riittää aina, kunhan käytämme sitä järkevästi ihmisten tarpeisiin. Tällä hetkellä käytämme jatkuvasti uusiutuvista makean veden varoistamme vain selvästi alle kymmenen prosenttia, toteaa Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan professori Heikki Kiuru
Hän puhui perjantaina Asikkalan Vääksyssä Veden päivän asiantuntijaseminaarissa.

Maamme makean veden vajeen arvioitiin viime vuonna alkaneen kuivuuden jäljiltä olleen pahimmillaan kuusi kertaa Päijänteen vesimäärä. -Nyt vaje on enää yhden "päijänteellisen" luokkaa, arvioi Kiuru.

Suomessa on tehty hydrologisia havaintoja jo yli 150 vuoden ajan. -Niiden perusteella tiedetään, että yhtä kuivia ja vielä pitempiä jaksoja on ollut ennenkin. Viimeksi tälläinen hydrologinen jakso oli meillä vuosina 1946-49, hän kertoi.

Maamme makeiden vesien jatkuva kokonaisvirtaama joko Laatokan kautta tai suoraan Itämereen sekä pieneltä osin myös Pohjoiseen jäämereen on keskimäärin yhteensä noin 5000 kuutiota sekunnissa. Teknisesti ja taloudellisesti järkevästi näistä vesistä voitaisiin käyttää runsaasti yli puolet. Suomi onkin asukaslukuun suhteutettuna maailman runsasvetisin maa.

Kuivuus vauhdittanut vesijohtojen rakentamista

Kuivat vuodet ovat Kiurun mukaan suuren mittakaavan ongelma vain vähävetisissä maakunnissa eli Lounais-Suomessa sekä osin myös Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Näillä alueilla kulutusta lisää merkittävästi viljan, vihannesten ja hedelmien kastelu.

-Kiinteistöjen omien kaivojen kuivuminen on ollut laaja ongelma, jonka positiivisena vaikutuksena ovat olleet vesihuoltolaitosten isot investoinnit vesijohtoihin viime ja tämän vuoden aikana.
Nykyisin 90 prosenttia suomalaisista asuu vesijohtoverkostoon kytketyissä kiinteistöissä. Muuttoliike asutuskeskuksiin sekä uusien verkostojen rakentaminen nostaa Kiurun mukaan lopullisen määrän 95 prosenttiin. Kuitenkin 200-300 000 tulee aina asumaan taloissa, joita ei etäisyyden vuoksi liitetä kunnallistekniikkaan.

Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö talousvetenä kasvaa vielä merkittävästi, kun Turun seutu, Tampere ja Oulu siirtyvät käyttämään niitä. Suoraan pintavedestä valmistetun talousveden käyttäjiksi ovat jäämässä vain pääkaupunkiseutu, Ahvenanmaa sekä muutama Länsirannikon kaupunki.

Vettä ei omista kukaan

Vaikka makeaa vettä meillä olisikin saatavilla runsaasti yli tarpeen, niin suuren mittakaavan vienti ei liene mahdollista. -Maailmanlaajuisesti makeasta vedestä käytetään 70 prosenttia kasteluun, 20 prosenttia teollisuuteen ja vajaat 10 prosenttia talousvetenä. Esimerkiksi kasteluveden vienti ei liene mahdollista, mutta pullotetun juomaveden vienti todennäköisesti lisääntyy.

-Pelin säännöt ovat selvät. Vettä ei lain mukaan omista kukaan. Veden pullottamiseen ei tarvita lupaa, mutta irtoveden myynti edellyttää Vesioikeuden luvan, totesi professori Kiuru.

Asia on aiheuttanut närää Päijänteen rantakunnissa, joissa on kummasteltu pääkaupunkiseudun suunnitelmia ryhtyä kuljettamaan Asikkalanselältä Päijänne-tunnelia pitkin juoksutettua vettä tankkereilla Lähi-itään. Tällainen kaupankäynti siis vaatii Vesioikeuden luvan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat