Hufvudstadsbladet saa ruotsalaisen pääomistajan

KSF Media on kokonaan Konstsamfundet-yhdistyksen omistuksessa.

Konstsamfundet on vuosittain tukenut KSF Mediaa 2,5–3,5 miljoonalla eurolla, koska lehdenteko on ollut tappiollista. Tuki pysyy vastaavalla tasolla myös uuden yhteistyön toteutuessa.

Sopimukseen sisältyy pitkäaikainen strateginen yhteistyö Hufvudstadsbladetin ja Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin välillä.

Suunnitellun yhteisesti omistetun yhtiön liiketoimintaa johtaa vastaisuudessa Dagens Nyheterin päätoimittaja ja liiketoiminta-alueen johtaja Peter Wolodarski. Hänestä tulee myös HBL Median hallituksen puheenjohtaja.

Wolodarski toteaa, että Dagens Nyheter voi tukea HBL Mediaa niin julkaisemisen, teknologian kuin liiketoiminnan alueilla.

–  Hufvudstadsbladet on Suomen tärkein ruotsinkielinen mediaääni. Uskon, että kokemuksemme uutismedioiden digitoimisesta antaa HBL:lle voimaa kehittyä edelleen tarvittavalla tavalla, Wolodarski sanoi tiedotteessa.

Wolodarskin mukaan yhteistyö tuntuu entistä merkittävämmältä nyt, kun Suomen ja Ruotsin välit ovat aiempaa läheisemmät.

Konstsamfundetin hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronman uskoi yhteistyön vahvistavan Hufvudstadsbladetin roolia vakaana, modernina suomenruotsalaisena mielipidevaikuttaja ja mediana.

– Näin voimme antaa Hufvudstadsbladetille, Västra Nylandille ja Östnylandille vielä paremmat edellytykset panostaa sisällön ja toimituksellisen työn kehittämiseen. Lukijoita ajatellen tämä on hyvä uutinen, Kronman sanoi tiedotteessa.

Suomalainen mediamarkkina kiinnostaa

KSF Median toimitusjohtaja Anna Hellerstedt uskoi, että yhteistyö luo mahdollisuuksia lisätä lehtien tilausten määrää. Lehtien sisällöstä päätetään edelleen Suomessa, hän korosti.

– Toimituksia johdetaan kuten aikaisemminkin Suomesta, ja Hufvudstadsbladetin päätoimittaja on edelleen HBL:n, VN:n ja ÖN:n vastaava päätoimittaja, Hellerstedt vakuutti tiedotteessa.

Bonnier Newsin toimitusjohtaja Anders Eriksson perusteli hanketta sillä, että Bonnier haluaa tukea suomenruotsalaista kulttuuria ja ruotsin kieltä Suomessa. Samalla se tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden tutustua lähemmin Suomen mediamarkkinaan.

– Olemme vakuuttuneita, että yhteisomistus varmistaa Hufvudstadsbladetin, Västra Nylandin ja Östnylandin tulevaisuuden, samalla kun se tuottaa molemmille osapuolille arvoa. Sopimuksella on ratkaiseva merkitys myös ruotsin kielen tulevaisuudelle Suomessa.

Hufvudstadsbladet perustettiin vuonna 1864. Sen osti vuonna 1921 liikemies Amos Andersson, joka testamenttasi koko mittavan omaisuutensa Konstsamfundetille.

Kronman uskoi, että Andersson pitäisi nyt tehdystä ratkaisusta.

– Olemme vakuuttuneita, että Amos Anderson itse olisi tehnyt tämän sopimuksen vastaavassa tilanteessa. Amos kirjoittaa testamentissaan, että Hufvudstadsbladetia pitää johtaa liiketoiminnallisten periaatteiden mukaisesti. Lehteä piti hänen mielestään hoitaa niin, että se olisi mahdollisimman kannattava, koko maan parasta ajatellen – ja suomenruotsalaisuuden tulevaisuuden varmistamiseksi, Kronman sanoo.

Järjestelylle pitää vielä saada Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntä.