Hirvenlihaa saadaan yli 11 miljoonaa kiloa

Viime vuonna hirvenlihaa saatiin hieman yli 11 miljoonaa kiloa. Tänä vuonna odotettavissa on suurempi saalis, koska kaatolupiakin on myönnetty viime vuotista enemmän eli noin 70 500. Yksi lupa oikeuttaa yhden aikuisen tai kahden vasan ampumiseen.

Suurin osa hirvenlihasta käytetään metsästäjien omissa kotitalouksissa, joten saaliin rahallinen arvo on lähinnä teoreettinen. -- Viime vuonna arvoksi laskettiin 57 miljoonaa euroa. Hinta noudattaa naudanlihan hintaa etenkin, kun kyse on ruhokaupasta, kertoo tutkija Aslak Ermala Riistan- ja kalantutkimuslaitokselta.

Kaupan tiskissä harvinainen herkku

Kuluttaja saa pulittaa hirvenlihasta eksotiikkalisää, jos ylipäätään onnistuu löytämään sitä kaupan tiskistä. Hirvenlihaa myydään vain joissain hyvin varustetuissa vähittäiskaupoissa sekä tarjoillaan tietyissä ravintoloissa. Metsästysseurat myös purkittavat jonkin verran hirvenlihaa. Näitä säilykkeistä voi ostaa esimerkiksi tuottajatoreilta.

Kaikki kauppaan päätyvä hirvenliha tarkastetaan, kuten muukin siellä myytävä liha. Virallisen lihantarkastuksen tekee siihen oikeutettu tarkastuseläinlääkäri tai kunnaneläinlääkäri. Kun hirvenliha käytetään metsästäjän omassa kotitaloudessa, sitä ei tarvitse tarkastaa. Tänäkin syksynä noin 100 000 punatakkia osallistuu hirvijahtiin Suomen metsissä.

Hirvenlihaa on aikasemmin tuotu pieniä määriä muun muassa Venäjältä. Nykyään kaupan pakastealtaista löytyy lähinnä saksanhirven lihaa, joka on peräsin Uudesta-Seelannista.

(MTV3-Finfood)

Tässä keittiömestari Jaakko Kolmosen ohjeet hirvenlihan laadun varmistamiseksi:

1. Väärä luodin osumapaikka On vältettävä suolisto- ja paistiosumia. Vähiten haittaa on lapaosumasta. Väärällä osumalla tuhotaan lihaa jopa 10 - 20 kiloa.

2. Huolimaton verenlasku Hirvessä on lähes ämpärillinen verta. Verta sisältävä liha alkaa eltaantumaan niin kylmiössä kuin pakastimessa.

3. Luodin saastuttaman lihan käyttö Luodin saastuttama liha pitää haudata koiran ulottumattomiin, sillä raskasmetallit eivät ole hyväksi kenellekään.

4. Ruhona riiputtaminen Vähäinenkin ruhona riiputtaminen pitää tehdä 0-asteisessa tilassa. Pahinta ovat vaihtelevat sääolosuhteet, aamun pakkaset ja korkea ilman kosteus sekä illan 10 asteen lämpö ja kuivuus. Nolla-asteessa vasalle riittää vuorokauden riiputtaminen, aikuiselle 1 - 2 vuorokautta. Myös lämminpaloittelu tulee kysymykseen. Tällöin lihapalat pitää jäähdyttää nollatilassa ennen raakakypsentämistä tai pakastamista.

5. Lihan paloittelu on ammatti-ihmisen työtä Älä tuhoa lihaa kirveellä ja isojakoisella sahalla. Hanki lihanpaloitteluoppi ammattihenkilöltä. Tee työ huolella ja hygieenisesti.

6. Lihojen raakakypsentäminen Raakakypsennä paistit ja fileet oikein leikattuna tyhjiöpakkauksissa. Mureille lihoille, kuten fileelle ja paahtopaistille, riittää muutama päivä. Vastaavasti lapalihat ja ulkopaistit saavat mureutua kotioloissakin yli viikon.

7. Lihojen pakastaminen Älä pakasta lihaa jauhelihana eikä missä tapauksessa silavan kanssa jauhettuna. Pakasta lihat puhtaassa pakastimessa ritilän päällä. Pakasta ensin pienet raakakypsentämättömät palat. Älä kääri lihoja liian monikerroksiseen kääreeseen ennen pakastamista.

8. Sulata pakastettu liha hitaasti jääkaapissa Mitä nopeammin pakastat ja hitaammin sulatat pakastetuotteen, sitä mehukkaampana tuote säilyy.

9. Luiden pakastaminen Voit pakastaa muutaman palan ydinluuta makupaloiksi. Samoin lihaisimmat rustoiset rintapalat voi pakastaa hyytelöpitoisia ruokia varten. Muuten luista kannattaa keittää maukasta lientä. Keitä lientä kokoon ja pakasta sitä jäähtyneenä litran purkeissa keittoja ja kastikkeita varten.

10. Muista hygienia niin metsällä kuin kotona lihan käsittelyssä Esimerkiksi huoleton ruhon peseminen vedellä lisää vain bakteerikannan leviämistä.

11. Muista, että riista on itsensä marinoinut Älä pilaa riistan hienoa makua marinadeilla ja voimakkailla mausteilla.

Lue myös:

    Uusimmat