Fluorikiellon kansallisessa työryhmässä toimiva projektipäällikkö Teemu Lemmettylä avaa, miten herkästi suksista voi tulla jatkossa fluorihylsy.
Hiihtolajeissa astuu alkavalla kaudella voimaan kohuttu, jo vuosia puuhattu mutta lykätty muutos: Kansainvälinen hiihto- ja lumilautailuliitto FIS ja Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU eivät salli kansainvälisissä kilpailuissa fluorivoiteiden käyttöä.
Suksia mitataan kolmesta kohtaa ja näiden kohtien tulee läpäistä mittaukset, jotta välineillä pääsee kilpailemaan. Mittauksia tehdään paitsi ennen kilpailuja myös kisojen jälkeen.
– On kysymys infrapunalla tehtävästä heijastusmittauksesta. Suksen pohjaa, pientä pistettä, valaistaan, ja katsotaan heijastumasta muunnos, jossa eri aallonpituudet näkyvät. Niistä pystytään päättelemään, onko fluoria pohjassa, Teemu Lemmettylä setvii.
LUE MYÖS: Fluorivoidekielto mahdollistaa kikkailun – Remi Lindholm aikoo hyödyntää surutta
Viimeisimmällä laitteella testausta on tehty fluorikiellon kansallisen työryhmän miehen mukaan elokuusta lähtien. Lemmettylä vakuuttaa, että sillä saadaan seulottua perustapaukset "oikein hyvin". Selkeillä huijausyrityksillä ei hänen mukaansa ole matkaan asiaa, mutta toisinaan tapaukset voivat olla täpäriä.
– Jos on rajalla olevia tapauksia, niistä voi varmasti keskustelua syntyä.
Raja-arvo on fluorivoidemittauksessa kaavailtu yhden pintaan. Jos se ylittyy niukasti – laitteen tarkkuuden rajojen verran – mittaus tehdään uudelleen.
– Jos se on edelleen yli, se on punainen piste ja hylky. Jos se on alle, siirrytään seuraavaan pisteeseen.
– Pisteiden pitää lopulta olla vihreitä, että suksella saa startata.
"Sitten se on tuuripeliä"
Silloin kun suksien puhdistaminen fluorin osalta on onnistunut, testaus on Lemmettylän mukaan toiminut pääsääntöisesti hyvin.
– On kuitenkin ollut tilanteita, joissa esimerkiksi putsaaminen ei ole onnistunut tai on ollut jokin muu kontaminaatiolähde – esimerkiksi huoltajalla on ollut väärät hanskat kädessä – tai tällainen inhimillinen juttu.
Fluoria on voinut siis päästä pohjaan tiettyyn kohtaan esimerkiksi hanskasta.
– Sitten se on tuuripeliä, sattuuko mittaus just tiettyyn kohtaan, jossa fluoria on, vai siihen viereen.
LUE MYÖS: Jasmi Joensuu säpsähtää kyseenalaista muutosta – "Onhan se pelottavaa"
Mittauspiste on halkaisijaltaan noin puoli senttiä.
– Et käytännössä pysty tarkalleen samasta kohti mittaamaan samaa suksea, vaikka yrittäisit kahdesti peräkkäin. Sen verran se suksi liikkuu aina millin tai kaksi.
Lemmettylä korostaa, että mittaukset kohdistetaan suksien tärkeimpiin painealueisiin – kohtiin, joissa paine suksien pohjalla on suurin.
– Tuskin tässä ainakaan sellaiseen mennään, että yritetään jostain suksen laidoista tai ihan kärjestä tai kannasta etsiä pistettä, josta löytyisi mahdollisesti positiivinen, kun ei ole muistettu puhdistaa sieltä tai puhdistus on vaikeaa. Pysytään niillä alueilla, jotka ovat luiston kannalta merkityksellisiä, mies kiteyttää.