USA, 1997. Ohjaus: John Musker, Ron Clements. Käsikirjoitus: Ron Clements, John Musker, Donald McEnery, Bob Shaw, Irene Mecchi. Visuaalinen suunnittelu: Gerald Scarfe. Leikkaus: Tom Finan. Tuotanto: Alice Dewey, John Musker, Ron Clements. Suomenkielinen toteutus: Pekka Lehtosaari. Suomalaisina ääninä: Jarkko Tamminen, Laura Voutilainen, Eero Saarinen, Antti Pääkkönen, Esa Saario, seppo Pääkkönen, Vesa Vierikko, Mikko Kivinen. Kesto: 94 min.
Jumalten ja Manalan paholaisten hallitsema antiikin Kreikka on Herkules-elokuvan näyttämönä. Kun demonit epäonnistuvat yrityksissään tappaa myrkkyjuomalla Zeus-jumalan poika Herkules, hänestä kasvaa huikeilla voimilla varustettu kuolevainen. Kasvattivanhempien suojissa varttunut kömpelö lihaskimppu ei löydä paikkaansa maan päällä ja lähtee etsimään Zeuksen temppelistä selityksiä onnettomalta tuntuvaan elämäänsä. Paluu jumalten Olympos-vuorelle on mahdollinen vasta kun Herkules on osoittanut sankaruutensa. Ja siihen vaaditaan joukko uskaliaita urotekoja. Hyvät ja pahat voimat mittailevat mahtiaan, ja petolliset olennot muuttavat muotoaan kamppaillessaan Herkuleksen sielusta. Kaiken avaimena on nainen, itsensä paholaiselle myynyt Megara.
Antiikin myyttiset hahmot ja tarumaisemat ovat animaatioelokuvan ominta materiaalia. Sujuvaa näytelmäelokuvaa aineksista tuskin olisi syntynytkään. Kirkasvärinen ja raisusti etenevä Herkules on nautinnollinen ja viihdyttävä seikkailu. Välillä kertojina toimivat kohtalottaret ja muusat kommentoivat musiikkinumeroilla tulevaa, ja välillä henkilöt puhkeavat lauluun tunteita tulkitessaan.
Äänimaailma on muuntunut suomalaiseksi Pekka Lehtosaaren ohjauksessa, nyt jo 28.kerran. Osaaminen kuuluu hyvin. Herkulesta tulkitsee imitaattori Jarkko Tamminen ja hänen erotiikkaa huokuvaa ihastustaan laulaja Laura Voutilainen. Molemmat vallan mainiosti. Eero Saarinen Herkulesta urotekoihin valmentavana Philoctetesina ja Seppo Pääkkönen Manalan tulisena valtiaana Hadesina ovat niinikään oivallisia. Laulunumeroista voi päätellä, että Suomesta löytyy pitkä rivi laulajia, joissa on elokuvan vaatimaa potkua.
Tapahtumat ja niitä vievä dialogi puhuttelevat varmasti niin lapsi- kuin aikuiskatsojiakin. Antiikin myyttiset ainekset yhdistyvät nykyajan trendeihin vailla mauttomuutta, vaikka vaara on toisinaan lähellä. Useimmat vitsit ovat aidosti hauskoja. Elokuva tekee pilaa myös siitä mielettömästä kaupallisuudesta, missä Disney-yhtiö itsekin on mukana. Sankaritekojen vauhdittamana elokuvan kreikkalainen tori täyttyy äkisti Herkules-krääsästä, jota todennäköisesti saa jo nyt ostaa Suomenkin tavarataloista. Pisteet Disneylle myös itseironiasta.
Teksti: Minna Karila