Viime torstaina kuollut entinen Ranskan presidentti Jacques Chirac oli herkkusuu ja konstailemattoman maalaisruoan ystävä. Suomalaisen keittiön maine ehti vuosien mittaan kiiriä Chiracin korviin, eikä hänellä ollut siitä maukas käsitys.
– Suomen jälkeen siinä maassa on surkein ruoka, hänen kerrotaan tokaisseen englantilaisen keittiön ihanuuksista kesällä 2005.
Chiracin kerrotaan tehneen gourmet-analyysinsä Kaliningradissa, missä hän tuolloin oli vierailulla. Britanniassa velloi tuolloin Euroopassa huolta aiheuttanut hullun lehmän tauti.
– Ainoa asia, mitä he ovat koskaan tehneet eurooppalaiselle maataloudelle, on hullun lehmän tauti, eräs paikalla ollut väittää Chiracin lohkaisseen.
"Ei voi luottaa huonon ruoan kansaan"
Chirac tuolloin tuskin ennakoi Britannian EU-erohanketta eli brexitiä, vaan heijasteli Englannin kanaalin molemmin puolin vallitsevia stereotypioita naapurimaista Ranskasta ja Britanniasta, sanoessaan seuraavaa:
– Ei voi luottaa kansaan, jonka ruokakeittiö on niin huono.
Neuvonantajat saivat selitettä ruokakommentteja jälkeen päin.
Suomalainen cuisine (ja arkkitehtuuri) on tunnetusti saanut sapiskaa myös Italian entiseltä moninkertaiselta pääministeriltä Silvio Berlusconilta. Ei ole tiedossa, onko Berlusconin korviin kantautunut myös se, että Suomessa pizzaan laitetaan ananasta.
Chiracin huoli hullun lehmän taudista oli henkilökohtainen. Hänen lempiruokaansa oli vasikanpää, tête de veau.
Chiracin juuret maaseudulla Corrèzessa
Chirac syntyi Pariisissa maineikkaassa 5. kaupunginosassa, missä on myös muun muassa Latinalaiskortteli ja huippukouluja. Hänen sukunsa juuret ovat talonpoikaisessa Corrèzessa keskisessä Ranskassa.
Tuleva presidentti ei unohtanut perhetaustaansa. Hän hakeutui Corrèzeen, ja teki tarmollaan sikäläisiin vaikutuksen jo 1960-luvulla. Hän toimi siellä kunnanvaltuutettuna ja myöhemmin alueen kansanedustajana parlamentissa Pariisissa