Yleisurheilun MM-kisojen suorituspaikka Helsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön presidentti Kyösti Kallion toimesta kesäkuussa 1938. Stadionia on kunnostettu useampaan otteeseen, ja tämänkertaisia MM-kisojen varten itäkatsomon päälle on tehty katos. Olympiastadioniamme on tituleerattu maailman kauneimmaksi stadioniksi.
Helsingin Olympiastadionin alkuperäiset rakennuskustannukset olivat 35,1 miljoonaa markkaa. Olympiastadion edustaa tyyliltään funktionalismia. Tyylille ominaista on toiminnallisuuden nostaminen etusijalle, joten ulkoisia koristeluja ei stadionissa juuri ole. Stadion rakennettiin sekä Suomen itsenäisyyden että urheilun symboliksi. Suomalaisurheilijoiden hyvän menestyksen myötä maahamme haluttiin hakea omat olympialaiset. Stadionin rakennuttamisesta vastannut Stadion-säätiö perustettiin vuonna 1927. Jo sitä ennen Helsingissä oli ollut vireillä kaksi epäonnistunutta hanketta stadionin rakentamiseksi. Stadionin sijoituspaikaksi ehdotettiin mm. Tähtitorninmäkeä, Kaisaniemen puistoa ja Kamppia. Lopulta päädyttiin kuitenkin Töölön Tivolinmäkeen.
Stadionin suunnittelusta järjestettiin arkkitehdeille kutsukilpailu, jonka voittajaksi valittiin Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin ehdotus. Lindegren ansioitui myöhemmin myös voittamalla asemakaava-arkkitehtuurissa olympiakultaa Lontoossa 1948, jossa kisaohjelmaan kuului taidelajeja.
Helsingin kaupunki vuokrasi Stadion-säätiölle reilun kuuden hehtaarin maa-alueen nimellistä korvausta vastaan 50 vuodeksi vuonna 1934, jolloin rakennustyöt käynnistyivät. Valtion ja Helsingin kaupungin rahapanostuksen lisäksi stadionin rakentamiseen saatiin runsaasti lahjoitusvaroja sekä myös omarahoitusta mm. Stadion-tavaramerkkiä myymällä. Peruskivi muurattiin 8.6.1936, harjannostajaisia vietettiin 18.11.1936 ja vihkiäiset pidettiin 12.6.1938.
Kolme kuukautta vihkiäisten jälkeen Helsinki sai vuoden 1940 olympialaiset järjestettäväkseen, kun kisojen pitäminen alkuperäisessä isäntäkaupungissa Tokiossa kävi mahdottomaksi Japanin ja Kiinan sodan vuoksi. Niinpä stadionin katsomoiden rakennustöitä jatkettiin. Marraskuun lopussa 1939 alkanut talvisota katkaisi kuitenkin ponnistelut Helsingin olympialaisten eteen. Stadion viimeisteltiin talvisodan päätyttyä, mutta olympialaiset oli jo peruttu vuodelta 1940. Jatkosodan pommituksista stadion selviytyi melko vähin vaurioin. Stadionin laajentamista jatkettiin jälleen, kun Helsingille myönnettiin vuoden 1952 olympialaiset. XV Olympiadin kisat järjestettiin stadionilla 19.7.-3.8.1952. Stadionin katsojaennätys 70 435 henkeä on peräisin olympialaisten avajaisista.