Virkarikoksesta syytetty Helsingin poliisin hyllytetty päällikkö Lasse Aapio sysäsi vastuuta ylöspäin Helsingin käräjäoikeudessa tänä aamuna. Poliisiorganisaatiossa hänen yläpuolellaan olleet kanssasyytetyt ovat aiemmin valuttaneet vastuuta lähinnä alaisilleen.
Video: Mistä poliisijohdon tietolähdejutussa on kyse?
Oikeussalissa on jo kuultu monta tarinaa siitä, etteivät alaiset kertoneet pomoille siitä, mitä Jari Aarnion johtamassa Helsingin huumepoliisissa tapahtui.
Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen tietolähteet jätettiin vuosikausiksi rekisteröimättä. Aapio on syytteessä ajalta, jolloin hän toimi Helsingin poliisin apulaispäällikkönä.
Aarnion poppoon valvonnan epäillystä laiminlyömisestä on syytteessä joukko entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä virkavelvollisuuden rikkomiseen.
"Päälliköllä on kaikki valta"
Aapion mukaan valtaa Helsingin poliisilaitoksessa käytti hänen apulaispoliisipäällikköaikoinaan hänen esimiehensä ex-poliisikomentaja Jukka Riikonen. Riikonenkin on syytteessä virkavelvollisuuden rikkomisesta.
– Asioista raportoitiin pääosin suullisesti. Helsingin poliisissa päälliköllä on kaikki valta. Jos delegointia ei ole tehty, vastuu on päälliköllä. Tämä on puolisotilaallinen organisaatio, jossa päälliköllä on kaikki valta. Riikonenkin puuttui koko ajan asioihin, toi yksityiskohtia esille. Hän käytti päällikön valtaa siten, että hänellä oli valta ottaa mikä tahansa asia itselleen ja päättää siitä, Aapio sanoi.
Riikonen itse kertoi oikeudessa torstaina, ettei tiennyt, että Helsingin poliisissa olisi toimittu määräysten ja säännösten vastaisesti, kuten syyttäjä katsoo. Hän kertoi luottaneensa komentoketjun toimintaan ja kertoi valvonnan kuuluvan laitoksen omalle laillisuusvalvonnalle.
Yleismies Jantunen vastasi operatiivisesta toiminnasta
Aapio kertoi, että hänen tehtäviinsä kuului syytettä koskevana aikana pääosin operatiivinen toiminta ja työpäivät olivat pitkiä ja kiireisiä. Hän sanoi, että operatiiviseen toimintaan osallistuva poliisi ei voi osallistua operatiivisen puolen valvontaan ja perusteli osaltaan tällä sitä, ettei hänellä ollut valvontavastuuta.
Hän luonnehti itseään yleismies Jantuseksi, joka vastasi viranomaisten kysymyksiin ympäri vuorokauden.
Aapion oma asianajaja Kari Jaatinen kysyi häneltä, että kun Aapio aloitti työssään vuonna 2010, tuliko tälle tietoon, että olisi olemassa joku tietolähderekisteri, josta hänellä olisi joku vastuu.
– Olen miettinyt tätä paljon. Tietosuojavaltuutetulta tuli Poliisihallituksen kautta sellaisia mustia kirjeitä, joissa pyydettiin selvittämään, mitä tietoa joistain henkilöistä on, Aapio vastasi.
Aapio jatkoi, että hän lähetti kirjeitä eteenpäin, mutta hänelle sanottiin, että älä sinä Aapio lähettele näitä papereita tänne. Hän tarkensi oikeuden tauolla STT:lle, että hänelle kerrottiin, ettei laitoksella ei ole sellaisia paikallisia rekistereitä – esimerkiksi tietolähderekisteriä – joihin Poliisihallituksella ei olisi pääsyä.
Aapio toisaalta kielsi tienneensä Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan laajuudesta vuonna 2012 tai 2013.
Hänen puolustuksensa on myös kertonut aiemmin, että Aapio pitää sääntelyä joka tapauksessa puutteellisena.
– Tässä asiassa ei ole ollut sellaista säännöstä, joka olisi velvoittanut Aapion järjestämään tietolähdetoimintaa. Eikä ole ollut säännöstä, joka olisi määrännyt tietolähdetoiminnan järjestettäväksi tietyllä tavalla, puolustus totesi lokakuun alussa.