Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) varoittaa ministeriön blogissa, että Naton puolustusmenomääritelmällä kikkailu voisi olla tappio Suomen kaltaiselle etulinjan maalle.
Häkkänen viittaa tällä viime aikoina julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, voitaisiinko Suomen asevelvollisuusjärjestelmän epäsuorat kustannukset huomioida puolustusliitto Naton laskentatavan mukaisessa Suomen puolustusmenojen BKT-osuudessa.
Naton tämänhetkisen määritelmän alle lasketaan suorat puolustukseen käytettävät ja valtion rahoittamat puolustusmenot sekä asevelvollisuuden suorat kustannukset. Asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset eivät eivät siihen kuulu.
Lue myös: Lähteet: USA vetää jopa 10 000 sotilasta Itä-Euroopasta
Yksinään mikään maa ei voi määritelmää muuttaa, vaan sen vaatii kaikkien 32 jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän, Häkkänen kirjoittaa.
Häkkänen kirjoittaa, että konkreettisiin puolustusmenoihin rajautuvat voimassa oleva määritelmä sitoo jäsenmaat käyttämään rahaa niihin kohteisiin, jotka merkitsevät eniten Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistamisessa. Hän pitää tätä erityisen tärkeänä Suomen kaltaisen etulinjan maan kannalta, joiden aluetta suorituskyvyllä viime kädessä puolustettaisiin.
Ministeri jatkaa toteamalla, että Naton jäsenmailla on erilaisia intressejä puolustusmääritelmän suhteen, myös Suomella. Natossa ei ole toistaiseksi nähty edellytyksiä tapaa muuttaa määritelmää.
Jos haluttaisiin laatia epäsuorien kustannusten laskentaan liittyvät metodi, vaatisi se kaikki maat mukaan ja tätä Häkkänen pitää haastavana. Pitäisi esimerkiksi pohtia, mitä siihen kuuluisi ja kuka huolehtisi siitä, että menot olisi arvioitu oikean suuruisiksi.
Lue myös: Yhdysvallat vaatii viittä prosenttia puolustusmenoihin – tämä on Suomen vastaus
Häkkänen: "Kikkailu" voi olla vaaraksi Suomelle
Haastavimpana asiana Häkkänen pitää sitä, että jäsenmaat saattaisivat yrittää sisällyttää määritelmään oman puolustusjärjestelmänsä erityispiirteitä. Se saattaisi hänen mukaansa mahdollistaa "kikkailun" sillä, mitä määritelmään kuuluisi varsinaisen sotilaallisen suorituskyvyn ohella. Häkkänen pitää mahdollisena sitä, että "olettamiseen ja odotuksiin perustuvat laskentamallit" voisivat saada aikaan sen, että puolustusmenot laskisivat.
Tällainen suunta ei olisi Suomen kannalta hyvä, Häkkänen kirjoittaa. Hänen mukaansa puolustusmenokikkailu voisi aiheuttaa sen, että paperilla puolustuskyky näyttäisi olevan kunnossa, vaikka ei sitä todellisuudessa olisi.
– Suomelle on tärkeää, että puolustusmenojen määritelmä on sellainen, että se jatkossakin aidosti edistää liittokunnan pelotteen ja puolustuksen konkreettista vahvistamista.
Häkkäsen mukaan suorituskykypuutteet voidaan korjata lisärahalla, ei laskentatapoja muuttamalla.