Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on melko luottavainen sen suhteen, että Ruotsin Nato-jäsenyys voisi toteutua lähiaikoina.
Haavisto totesi Oslossa pidetyn Naton epävirallisen ulkoministerikokouksen päätteeksi, että kaksi asiaa puhuu sen puolesta, että Turkki voisi ratifioida Ruotsin varsin pian.
– Toinen on poliittinen tilanne. Turkin vaalien alla varmasti tämä poliittinen keskustelu Turkissakin oli kiihtyneempi ja tulehtuneempi liittyen PKK:hon, terrorismiin, koraaninpolttoasioihin ja muihin. Vaalien jälkeen uskon, että tilanne on vähän maltillisempi, Haavisto sanoi lehdistötilaisuudessa.
– Toinen on se, että Ruotsi on tehnyt kaiken voitavansa tässä tilanteessa, muun muassa uusinut terrorismilainsäädäntöään. Tämä on minusta aika merkittävä argumentti.
Haaviston mukaan Ruotsi voi tuoda näitä asioita esiin, jos Turkin, Ruotsin ja Suomen välinen virkamiestason kolmikantakokous toteutuu kesäkuussa.
Haaviston mukaan oli valitettavaa, että Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu ei päässyt paikalle Oslon kokoukseen, mikä Haaviston käsityksen mukaan johtui Turkissa pidettävistä presidentin virkaanastujaisista. Paikalla oli Turkin edustajana suurlähettiläs.
Turkin ohella Unkari ei ole vielä ratifioinut Ruotsin jäsenyyttä. Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto oli paikalla Oslossa.
– Kaikki muut Naton jäsenmaat nostivat puheenvuoroissaan esiin sen, että Ruotsi halutaan Naton jäseneksi jo ennen Vilnaa, niin että asia olisi sitten Vilnan huippukokoukseen mennessä selvä, Haavisto sanoi.
Haavisto keskusteli Oslossa lyhyesti myös Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa, mutta heillä on mahdollisuus laajempaan keskusteluun perjantaina, kun Blinken tulee vierailulle Helsinkiin. Haavisto ei kieltänyt eikä vahvistanut sitä, tuleeko Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Suomeen Naton heinäkuisen Vilnan huippukokouksen yhteydessä.