Haagin päästörajoitusneuvottelut vailla läpimurtoa

Otsonikato

Haagin päästöneuvottelujen takaraja on toistaiseksi perjantai. Nihkeästi eteneviä neuvotteluja vauhditettiin tänään erilaisilla mielenilmaisuilla. Yhdysvaltain lehdistötilaisuus jouduttiin illansuussa lopettamaan heti alkuunsa, kun maan pääneuvottelija Frank Loy sai kermakakun kasvoilleen. Hieman aiemmin Hollannin ympäristöministerin ja ilmastokokouksen vetäjän johtama istunto keskeytettiin, kun istuntosali vallattiin parinkymmenen aktivistin voimin. Turvatoimet kokouspaikan portilla tiukentuivat selvästi tämän välikohtauksen jälkeen.

Eri puolilla Haagia järjestetyissä mielenosoituksissa pidätettiin kymmeniä ympäristöaktivisteja. Yhdysvallat on joutunut kokouksen aikana etenkin ympäristöjärjestöjen hampaisiin, koska maa kannattaa toimia, joilla voidaan vähentää päästöjä puuttumatta mm. energian kulutukseen ja verotukseen kotimaassa. Yhdysvallat kannattaa tämän vuoksi muun muassa laajaa tulkintaa hiilinielujen käytöstä päästövähennysten toteutuksessa. EU vetoaa nielulaskelmien epävarmuuteen ja haluaa siksi rajoittaa nielujen käyttöä.

Piirakkaisku osui Ilmastokokouksessa

Hiilinieluja ovat muun muassa metsät ja maaperä, jotka sitovat hiilidioksidia ilmasta ja vähentävät siten kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä pitoisuuksia ilmakehässä. Haagissa keskustellaan siitä, pitäisikö antaa vielä hyvitystä lisätoimista, jotka kasvattavat hiilinieluja. Kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat paheksuneet Yhdysvaltain nielukantaa.

Kansainvälinen Maan ystävät arvioi, että Yhdysvallat pyrkii pääsemään mahdollisimman halvalla päästövähennyksistään. Jos nielujen käyttöä ei millään tavalla rajoiteta, Kioton tavoitteiden toteuttaminen maksaa Yhdysvalloille vain dollarin hiilitonnilta, kun kustannukset ilman nieluja olisivat yli 30 dollaria hiilitonnilta. Yhdysvallat tuottaa neljänneksen maailman kasvihuonepäästöistä. Kehitysmaista Kiina ja Intia ovat niin ikään suuria päästötuottajia, mutta Kioton pöytäkirjan vähennysvelvoitteet eivät koske kehitysmaita ensimmäisellä sopimuskaudella 2008-2012.

Ydinvoiman asema epäselvä

Nielukysymysten ohella Haagissa neuvotellaan edelleen Kioton pöytäkirjan noudattamisen valvonnasta, ns. puhtaan kehityksen mekanismien käytön ehdoista, siihen liittyvästä maksusta ja puhtaan teknologian rahoituksesta. Ympäristöministeri Satu Hassin mukaan kehitysmaille kohdistettavan rahoituksen valmistelussa edistyttiin keskiviikkona. Myös Maailman ympäristörahasto GEF oli saanut uusia tukilupauksia Britannialta ja Tanskalta.

Neuvotteluissa on ollut esillä vaihtoehtoja seuraamuksista niille, jotka eivät vähennä päästöjään sovitusti. Rikkoja joutuisi maksamaan sakon rahastoon tai maa voisi "lainata" päästövaraa seuraavalta eli vuoden 2012 jälkeiseltä sopimuskaudelta. Joustomekanismien käyttöä varten EU on esittänyt, että nimettäisiin etukäteen ne hankkeet, jotka kelpuutetaan tehtäväksi esimerkiksi kehitysmaissa. Ydinvoiman vastustajat pelkäävät, että ydinvoiman rakentaminen hyväksytään tälle listalle ja ydinvoiman käyttö saisi siten lisäpotkua. Suomalaisten kokouslähteiden mukaan ydinvoiman asemasta ei oltu ennen keskiviikkoa päästy yksimielisyyteen.

Kioton joustomekanismeiksi nimitetään keinoja, joilla päästöjä vähennetään kotimaan ulkopuolella tehtävillä toimilla. Niillä on tarkoitus vain täydentää kotimaisia toimia kustannustehokkaalla tavalla. Yhteistoimeenpanossa ja puhtaan kehityksen mekanismissa valtio investoi toisessa maassa hankkeisiin, joista saatavat päästöhyödyt investoija lukee hyödykseen. Päästökaupassa valtiot voivat myydä ja ostaa päästövähennysoikeuksia. EU vaatii kattoa myös mekanismien käytölle, yli puolet vähennyksistä pitäisi tehdä kotimaassa ja loput mekanismeilla. Yhdysvallat vaatii tähänkin mahdollisimman suurta joustavuutta.
(STT)