Grönlanti tähyää itsenäisyyttä

Asukkaiden odotettiin antavan vankan tukensa autonomiansa vahvistamiselle. Kansanäänestyksen alla tehdyn kyselyn mukaan peräti 80 prosenttia grönlantilaisista kannatti selvempää irtiottoa emämaa Tanskasta.

Laajentumisen jälkeenkin Tanska huolehtisi saaren ulkopolitiikasta, ja se saisi yhä miljoonien eurojen vuosittaiset tukiaiset emämaalta.

Laajennettu autonomia toisi Grönlannille oikeuden manneralustassa oleviin luonnonrikkauksiin. Alueella uskotaan olevan niin mineraaleja kuin öljyä ja kaasuakin. Myös tuomiovalta siirtyisi grönlantilaisten käsiin.

Noin 57 000 asukkaan Grönlannilla on ollut autonomia vuodesta 1979 lähtien.

Kansanäänestyksen tuloksen odotetaan selviävän vasta huomenna Suomen aikaa.

Kaksi kantaa itsenäisyydestä

Siteitä emämaahan ei kuitenkaan aiota lyödä poikki kertaheitolla. Autonomian laajentamisen jälkeenkin Tanska huolehtisi Grönlannin ulkopolitiikasta ja saari saisi edelleen noin 400 miljoonan euron vuosittaiset tukiaiset. Mahdolliset öljytulot jaettaisiin tasan.

Monet grönlantilaispoliitikot ovat kuitenkin ilmaisseet haluavansa enemmän. Paikallishallinnon johtaja Hans Enoksen sanoi hiljattain radiohaastattelussa toivovansa Grönlannin itsenäistyvän seuraavien 12 vuoden aikana.

- Grönlantilaiset ovat jo vuosia haaveilleet itsenäisyydestä, Enoksen kertoi.

Toiset ovat eri mieltä. Demokraattipuolueen tukema kansanliike on asettunut jyrkästi itsenäisyyshankkeita vastaan, sillä sen mielestä Grönlanti on liian pieni voidakseen pärjätä yksinään.

- Meitä asuu vain muutamia kymmeniä tuhansia maantieteellisesti ja ilmastollisesti äärimmäisissä oloissa. Näin pienen väestön on mahdotonta muuttaa Grönlanti moderniksi itsenäiseksi valtioksi, uskoo liikkeen edustaja Finn Lynge.

Jos autonomiaesitys hyväksytään, se astuu voimaan ensi vuoden kesäkuussa.

(MTV3-STT-DPA-AFP)