Grimmin klassikkosadut täydellisenä kokoelmana

Satukokoelma, kolme kirjaa julkistettiin tänään Helsingissä kustantajan Tammen tiloissa. Grimmin sadut ilmestyivät 140 vuotta sitten. Sen jälkeen tarinat ovat viihdyttäneet, hauskuttaneet, opettaneet ja pelottaneet aina uusia sukupolvia eri puolilla maailmaa. Jokaisella sukupolvella on oma Grimmin suosikkiklassikkonsa ja jokaisella lukijalla oma suosikkitarinansa.

Nyt julkaistussa uudessa käännöksessä omaan Grimm-klassikkoonsa vannova kohtaa yllätyksiä: Punahilkka ei kannakaan koria vaan hänellä on esiliinansa alla kakun lisäksi viiniä. Tuhkimolla ei ole lasikenkää eikä hän aja kurpitsalla koverretulla vaunulla vaan kulkee jalan. Ruususen haltijat ovatkin tietäjänaisia.

Kerro kerro kuvastin

Nyt ilmestyvässä suomennoksessa tekijät ovat pyrkineet säilyttämään osan vanhaa sanastoa. Varsinkin sellaiset lentäviksi lauseiksi muuttuneet kuten "kerro, kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin" ovat ennallaan. Raija Jänicke ja Oili Suominen ovat suomentaneet kaikki sadut alkuperäistä Grimmin kokoelmaa Kinder -und Hausmärchen noudattaen.

Mukana on yli 50 ennen suomentamatonta satua sekä koko joukko sellaisia tarinoita, joita ei pitkään aikaan ole saatu suomeksi. Täydellinen suomennoskokoelma sisältää 201 satua. Kääntäjien mielestä nyt oli aika saada suomeksi yksi eurooppalaisen kirjallisuuden perusteoksista. Uusien ennen suomentamattomien satujen joukossa on paljon veijari- ja tomppelisatuja, eläintarinoita, loruja sekä arvoituksia, kertovat suomentajat.

Molemmat ovat palkittuja pitkän ja ansiokkaan uran tehneitä kääntäjiä. Oili Suominen tunnetaan mm. Günter Grassin teosten suomentajana. Raija Jänicke on kääntänyt mm. Herta Müllerin ja Martin Walserin teoksia. Kaiken kaikkiaan urakka otti tekijöiltään tiiviit kaksi vuotta. He joutuivat usein suomentamaan tekstin uudelleen, koska vanha käännös ei vastannut sanatarkasti alkuperäistä sisältöä. Joskus oli jopa sisältö muuttunut, perustelevat kääntäjät hankkeeseen ryhtymistään.

Näin aiemmin suomennettujen satujen sisältö on saanut uutta väriä. Vaikka niissä onkin pahuutta ja julmuutta, ilmaistaan ne kuitenkin siten, että lapsi ymmärtää mistä on kyse. Hän erottaa oikean ja väärän toisistaan. Lopuksi voittaa oikeus ja paha saa palkkansa. Kirjan kuvituksena ovat saksalaisen Otto Ubbelohden mustavalkoiset piirrokset vuodelta 1907. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut kasvatustieteiden tohtori Hilkka Ylönen. Kirjojen ulkoasun on suunnitellut graafinen suunnittelija Tuija Kuusela.
(STT)