Rkp:n pitkäaikainen kansanedustaja Eva Biaudet haluaa olla poliitikkona linjan vetäjä eikä vain "mukava ja pirteä" osallistuja. Hän onkin opetellut salaa ilkeyksiä pärjätäkseen paremmin omassa puolueessaan.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä sai vuonna 1991 uuden kansanedustajan 30-vuotiaasta Eva Biaudetista, joka toimi tuolloin Rkp:n varapuheenjohtajana. Sen jälkeen neljään kauteen on mahtunut useita saavutuksia, jotka ovat olleet paljolti eduskunnan naisten ansiota.
-Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut sellainen, josta pitkälti naiset yli puoluerajojen päättivät keskenään. Siitä tulikin merkittävä muutos yhteiskunnassa. Myös muun muassa isyysvapaan pidentäminen, ja lasten mielenterveyspalvelujen nostaminen esille ovat olleet tärkeitä asioita. Kyse on ollut monien ihmisten yhteistyöstä, joten en voi rehvastella tehneeni näitä asioita yksin, Biaudet kertoo.
Viidentoista vuoden aikana myös vastoinkäymisiä on tullut eteen. Kun Eva Biaudet valittiin vuonna 1999 eduskuntaryhmästään peruspalveluministeriksi, puukkoa tuli selkään jopa omista joukoista.
- Taistelu oli aika kovaa. Keskustelut ja keinot joita käytettiin olivat rumia ja vaikka voitinkin, niin silti tuntui kohtuuttoman kovalta se tapa, jolla minut ehdokkaana yritettiin lannistaa. Sen takia sanotaan aina, että ne pahimmat viholliset ovat sinun omassa vaalipiirissäsi, Biaudet muistelee.
Valitettavia tapauksia on tullut eteen myös eduskunnan sisällä, kun Biaudet ei ole voinut kuunnella salissa käytävää keskustelua ja on poistunut istuntosalin ulkopuolelle rauhoittumaan. Useimmiten keskustelua on käyty rasistiseen ja halventavaan sävyyn ulkomaalaisista, homoseksuaaleista tai suomenruotsalaisista. Naisena Biaudetille on ollut vaikeaa kuunnella myös värikästä keskustelua seksin oston kriminalisoinnin kieltämisestä.
- Kun rikollisliiga jäi kiinni selvästi kehitysvammaisen tytön parittamisesta, niin tuntuu kummalliselta, että joku voi vieläkin puolustella asiakkaita sillä, etteivät nämä voineet tietää tytön olevan kehitysvammainen. Minusta tuntuisi erittäin loukkaavalta naisena, jos valiokunta tulisi siihen käsitykseen, että jonkin ihmisen osan ostaminen olisi sallittavaa. Jos päätetään, että joku tapa ostaa ihminen, nainen, onkin sallittua ja hyväksyttävää, niin minusta se olisi vaikea paikka, Biaudet pohtii.
Naisten ja miesten etenemistavat erilaiset
Eva Biaudet on kantanut ministerin salkkua kahteen otteeseen Paavo Lipposen toisessa hallituksessa peruspalveluministerinä. Hänen mielestään eteneminen eduskunnan sisällä voi olla helppoakin, mutta selvästi erilaista kuin miehillä, joiden ei tarvitse laittaa itseään likoon henkilönä samalla tavalla. Biaudetin mukaan esimerkiksi naistenlehdet tarjoavat, niin hyvässä kuin pahassa, naispoliitikolle mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan. Miesten kuulumisista naistenlehdet kertovat huomattavasti harvemmin.
Eduskunnassa naisilla sosiaalinen toimintatapa on enemmän dialogia ja tiimityötä, kun taas miehet toimivat enemmän hierarkkisesti.
- Naiset uskovat vaikutusvallan tulevan työn, aktiivisen keskustelun ja asiantuntemuksen kautta. Miehet puolestaan sopivat asioista ja luottamus heidän välillään ei välttämättä perustu siihen substanssityöhön. Se on mielenkiintoinen ilmiö. Toivoisin, että me naisetkin oppisimme luottamaan toistemme arvostelukykyyn ja miehet olisivat kiinnostuneempia keskustelemaan itse asioista ja kuuntelemaan uusia näkökulmia, Biaudet sanoo.
Kansanedustaja kritisoikin naisia siitä, etteivät he osaa ehdottaa toisiaan tehtäviin. Hänen mielestään naiset vaativat liikaa näyttöjä pätevyydestä.
- Se tulee siitä, että meiltä vaaditaan sitä. Jos ehdottaa naista johonkin tehtävään niin joutuu perustelemaan pitkästi. Miesehdokkaat puolestaan ovat lähtökohtaisesti erinomaisia, sillä joku sanoo niin. Siinä meidän asema on erilainen.
Eva Biaudet on tyytyväinen siihen, että eduskunnassa sekä naisia että miehiä ehdotetaan näkyviin tehtäviin. Hänen mielestään monille riittääkin pelkästään se, että varteenotettaviksi ehdokkaiksi on esitetty myös naista.
- Välttämättä se ei toimi loppuun saakka. Nainen kelpaa edelleen hyvin helposti vain rekvisiitaksi, vaikka olisi miten hyvä ja kokenut, hän pohtii.
Pakko opetella ilkeyttäkin
Rekvisiittana toimimisesta Biaudetilla on kokemusta siltä ajalta, kun hän viime vuonna Rkp:n sisäisessä ehdokkuuskamppailussa kilvoitteli puolueen presidenttiehdokkuudesta Henrik Laxin kanssa.
- Kun hävisin kisan, niin kukaan ei kiittänyt minua siitä, että olin ottanut esille ehdokaskamppailussani tärkeitä asioita. Minua kiitettiin siitä, että olin ollut pirteä osallistuja ja tein kampanjasta iloisen ja mukavan. Poliitikkona haluaisin olla muutakin kuin se naisellinen osa tätä sosiaalista kuviota. Olen kokenut poliitikko ja haluan olla keskustelujen tai linjan vetäjä enkä vain mukava, Biaudet nauraa.
Hänelle on ollut aina vaikeaa vastata puolinaisiin henkilökohtaisuuksiin, joita työpaikalla vääjäämättä jokainen saa joskus osakseen. Lähinnä oman puolueen sisällä puolustautumista oli opeteltava.
- Harjoittelin iltaisin ilkeyksiä, jotta olisin pystynyt antamaan takaisin samalla mitalla. Yksi edellinen puheenjohtaja huomasi, että hyvä tapa lannistaa Eva oli sanoa jotakin minun tunteellisuudestani tai taitamattomuudestani. Ryhdyin harjoittelemaan ilkeyksiä ja käytin vähän oppimaani taktiikkaa. Siihen loppui huono tapamme riidellä ja kiistellä. Sen jälkeen suhteemme oli tasa-arvoisempi, Biaudet kertoo.
Poliitikon oltava avoin myös vastareaktioille
Ennen poliittisen uran alkamista nuorella Evalla oli esikuvinaan kansainvälisesti tunnettuja vapaustaistelijoita, kuten Martin Luther King ja Kennedyn veljekset. Vasta eduskuntatyön aikana hän löysi kotimaan politiikasta esikuvan, Elisabet Rehnin.
- Opin arvostamaan häntä niinä vuosina, kun teimme yhdessä eduskuntaryhmässä töitä. Näin hänessä selvästi poliittista kehitystä, jossa kokemus toi viisautta, suurpiirteisyyttä ja sellaista valtionaisen tuntua. Se oli ihailtavaa, Biaudet sanoo.
Eva Biaudetista on tullut neljän kauden aikana niin omassa puolueessaan kuin eduskunnassakin näkyvä hahmo. Vuosien tuomalla kokemuksella hän kehottaa eduskuntaan havittelevia naisia uskomaan itseensä ja pitämään yhteyttä samalla tavalla ajatteleviin tukiryhmiin.
- Jos uskaltaa ja jaksaa olla se henkilö, joka ottaa kantaa keskusteluihin vaikeissakin aiheissa, niin tulee olla avoin myös vastareaktioille ja kriittisyydelle. Se on osa vaikuttamista eikä se ole välttämättä huono asia, että sinua haukutaan. Yleensä kiitokset politiikan sisällä ovat harvinaisempia ja sen takia juuri tukijoukot ovat tärkeitä.
Biaudetia harmittaa, että Suomessa lehdistö on amerikkalaistunut ja työn julkisuuden vuoksi poliitikkojen odotetaan elävän tavallista hyveellisempää tai stereotyyppisempää elämää kuin muut kansalaiset.
- On hienoa, että Suomessa on ollut pääministereitä, jotka ovat vieneet pieniä lapsiaan tarhaan tai kouluun. Mielestäni se tuo erityispiirteen yhteiskuntaamme, jossa nimenomaan tasa-arvo ja normaali elämä tulee enemmän keskiöön kuin myyttiset ideaalitekoelämät, Eva Biaudet sanoo.
(MTV3)