Jääkiekkoa viedään pikkuhiljaa eteenpäin Australiassa - osaltaan suomalaisvoimin.
MAINOS
Jääkiekon MM-kisat 9.–25.5.2025
Leijonien avausottelu Itävalta–Suomi perjantaina kello 17.20 alkaen!
Leijonien pelit, välierät ja finaali MTV3-kanavalla. MTV Katsomossa ottelut maksullisilla tilauksilla. Kaikki kisauutiset MM-jääkiekon verkkosivuilla.
Suomalaisen urheiluvuoden tutut hekumahetket saadaan vauhtiin perjantaina, kun jääkiekon miesten MM-turnaus alkaa. Ruotsissa ja Tanskassa pelattava turnaus huipentaa lajin MM-kevään, jossa on jo tahkottu pääsarjan alapuoliset seitsemän MM-tasoa.
Suomalaista kiekko-osaamista on alemmilla tasoilla todistanut esimerkiksi Leijonien legendaluotsi Jukka Jalonen, joka nosti Italian 1. divisioona A:sta pääsarjaan ensi kaudeksi. Ja suomalaisuus oli voimissaan myös Serbiassa, jossa maanantai-iltana päättyi MM-nelostason eli 2. divisioona A:n turnaus. Mukana olleessa Australian maajoukkueessa vaikuttivat päävalmentaja Matti Luoma ja suomalaisjuuriset pelaajat Aleksi Toivonen ja Kai Miettinen.
Australia hävisi turnauksen neljä ensimmäistä otteluaan, mutta päätöskierroksen 4–3-voitto Israelista 61 katsojan edessä riitti sarjapaikan säilyttämiseen.
– Pysyttiin "isompien kiekkomaiden" kanssa samassa divisioonassa, nyt kyllä vähän juhlitaan, ottelussa voiton torjunut ja joukkuettaan ratkaisuhetkillä kannatellut maalivahti Toivonen iloitsi STT:lle maanantaina komean voiton jälkeen.
Kanaverkkojen keskellä rakkaudesta lajiin
Australian jääkiekon tunnetuin edustaja on maan ensimmäinen NHL-pelaaja, nykyisin St. Louis Bluesia edustava Nathan Walker. Mutta kokonaisuudessaan maan kiekkoilun tasosta kertoo se, että nuo Toivosen mainitsemat "isot" maat olivat sellaisia kuin Belgia, Arabiemiraatit, Serbia ja Hollanti.
Australiassa syntynyt, yksivuotiaana perheensä kanssa Suomeen tullut ja Salossa kiekkotaipaleensa aloittanut Toivonen muutti takaisin synnyinmaahansa vuonna 2019 ja on nähnyt Australian pyrkivän kehittämään "pohjoista" lajia. Hommia riittää: Australian sarjan parhaat eli käytännössä kanadalais- tai amerikkalaisvahvistukset voisivat Suomessa ehkä yltää kolmostasolle Suomi-sarjaan, peruspaikalliset taas ehkä Suomen viidennelle sarjaportaalle III-divisioonaan.
– Kyllä minusta tuntuu, että sarja menee vuosi vuodelta kovemmaksi. Lajia ei kuitenkaan oikein huomioida, vähän buumia toivat NHL:n syksyn 2023 harjoitusottelut loppuunmyydyllä Melbournen Rod Laver -areenalla. Melbournessa on ihan maailmanluokan jäähalli ja moneen kaupunkiin kaavaillaan uutta, joten parempaan suuntaan ollaan menossa. Monessa paikassa ollaan kuitenkin vielä siinä, ettei ole edes pleksiä, vaan jonkinlainen kanaverkko menee (kaukalon ympäri), Toivonen kuvailee.
– Laji on kehittymässä. Lapsia tulee yhä enemmän mukaan ja uusia halleja rakennetaan. Mutta toki seuraavaan askeleeseen on vielä pitkä matka, tiivistää Australian liigassa jo teininä debytoinut hyökkääjä Miettinen.
Rikastumaan ei lajilla pääse Australiassa. Maajoukkuepelaajat käyvät kaikki töissä, ja valmentaja Luoman mukaan niin Toivosella kuin Miettiselläkin vuosilomat menivät Serbian-matkaan.
– Mutta kyllä meillä kaikki pelaavat tosi aktiivisesti. Love the game, Luoma kehuu maajoukkuetta.
Jokerien juniorikoulun käynyt ja SM-liigassakin 17 ottelua kaudella 1999–00 pelannut Luoma, 45, päätyi Australiaan kaudella 2007–08. Takana oli Jokerien ohella uraa Mestiksessä, Suomi-sarjassa ja Ruotsin kakkostasolla.
– Huomasin netistä, että Australiassa pelaa suomalaisia. Laitoin meiliä, ja sanoivat, että tule vaan pelaamaan, Luoma muistelee.
– Seikkailua kohti lähdin silloin, ja sille tielle jäätiin. Hyvä niin, Australia on hieno maa, ja täytyy sanoa, että onnekas olen ollut. Päivääkään en vaihtaisi pois.
Josko joskus kolmas kohtaaminen...
Suomen ja Australian tiet ovat maajoukkuekiekossa risteytyneet vain helmikuussa 1960. Australia pelasi tuolloin Squaw Valleyn olympialaisissa kiekkohistoriansa ensimmäistä arvoturnausta ja kohtasi Suomen kahdesti alemmassa jatkosarjassa eli suomalaiseen kiekkohistoriaan kuriositeettina jääneessä "Tyynenmeren sarjassa" (jossa kolmas joukkue oli Japani). Suomi voitti 14–1 ja 19–2.
– Ai mikäkö olisi tulos Suomea vastaan? Ehkä 32–0, Miettinen naurahtaa pohdintaan, kuinka maiden kolmannessa kohtaamisessa kenties kävisi.
– Tänä päivänä tulos olisi tosiaan varmaan vähän huonompi kuin tuolloin (1960). Mutta jos tuo matsi joskus tulee, toivottavasti olen itse silloin jo katsomossa, 29-vuotias Miettinen virnuilee vielä.