Solusiirteiden aloittamista suunnitellaan myös potilaille, joilla on terveet munuaiset. Tähän asti siirteitä on tehty vain jo ennestään hyljintälääkitystä saaneille potilaille.
Tulokset suomalaisten diabeetikkojen haiman saarekesolujen siirroista ovat lupaavia ja niitä aiotaan jatkaa Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
- Uusia potilaita arvioidaan tulevia siirtoja varten, mutta ongelmana on pula sopivista elinluovuttajista, sanoo osastonylilääkäri Kaija Salmela Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikalta.
Suomessa saarekesolusiirrot diabeetikoille aloitettiin reilu vuosi sitten, ja tähän mennessä siirteitä on saanut viisi potilasta.
Tähän asti kaikille Pohjoismaissa solusiirteen saaneille potilaille on aiemmin tehty munuaisensiirto, joten heillä oli jo entuudestaan kokemusta hyljintää estävästä lääkityksestä.
Kuitenkin tehokkainta olisi tehdä saarekesolusiirto niin aikaisessa vaiheessa, että diabetes ei olisi ehtinyt tuhota muita elimiä. Hyljintälääkityksen aloittaminen nuorille potilaille kuitenkin arveluttaa.
Kaikilla insuliinimäärät selvästi pienentyneet
Suomessa kaikilla solusiirteen saaneilla viidellä potilailla insuliinimäärät ovat selvästi pienentyneet ja vaaralliset sokeriarvojen nousut ja laskut ovat jääneet pois.
- Yksi potilaista pärjää edelleen lähes kokonaan ilman insuliinia, tosin aivan äskettäin hän joutui flunssan vuoksi siihen turvautumaan, sanoo Salmela.
Pohjoismaissa saarekesolusiirron saaneilla pisin insuliiniton jakso on lähes kaksi vuotta, mutta maailmalla on potilaita, jota ovat olleet ilman insuliinia useita vuosia siirron jälkeen. Päätavoite ei ole kuitenkaan insuliinihoidon lopettaminen, vaan sokeritasapainon parempi hallinta, Salmela muistuttaa.
Suomessa kaikki siirretyt saarekesolut on saatu elinten luovuttajilta, ja siirtojen tulevaisuus riippuukin myös siitä, miten saarekesolujen lisääminen onnistuu.
Vielä on ratkaisematta pystytäänkö näitä soluja lisäämään niin, että yhdestä haimasta voitaisiin saada apua useammallekin potilaalle. Ratkaisu saattaa löytyä myös kantasolututkimuksesta. Potilaan omia kantasoluja käyttämällä voitaisiin tulevaisuudessa välttää hyljintäongelmat.
Suomessa edetään toistaiseksi hitaasti
Suomessa tehdyt saarekesolusiirrot ovat osa Pohjoismaista saarekesolusiirtohanketta, joka on viidessä vuodessa kasvanut maailman suurimmaksi. Nyt yhteishankkeessa suunnitellaan siirtoja myös potilaille, joilla on vielä terveet munuaiset.
- Vielä ei ole päätetty, lähdetäänkö Suomessa mukaan tähän samalla vauhdilla kuin Ruotsissa. Se vaatii vielä laajempaa keskustelua diabeteslääkäreiden kanssa ja tätä keskustelua ollaan Suomessa vasta aloittamassa, sanoo Salmela.
Ratkaisun tekeminen ei ole Salmelan mukaan helppoa. Hyljintälääkityksen aloittaminen nuorella iällä on kova juttu, koska siitä saattaa seurata ikäviä sivuvaikutuksia.
Tämän päivän lääkkeet ovat paljon tehokkaampia, mutta samalla myös rankempia kuin aiemmat. Nykyisin lääkitys on vielä elinikäinen munuaissiirroissa, mutta saarekesiirroissa tavoitteena on, että estolääkitys voitaisiin jossain vaiheessa lopettaa.
- Toistaiseksi edetään kuitenkin aika hitaasti, eikä tästä mitään ratkaisua Suomen kansan diabetesongelmaan saada ainakaan lähiaikoina, arvioi Salmela.
(MTV3-STT)